Selviytyjät Suomi on tosi-tv-kauden koukuttavin sarja
![]()
Katsoin ennakkoon Suomen Selviytyjät -kauden ensimmäisen jakson. Ja laskin samalla, milloin katsoin sarjaa viimeksi. No silloin kun asuin kotona, eli kohta 15 vuotta sitten!
Mutta formaatti palautui kyllä mieleeni, kun katsoin Suomen versiota. Se ei nimittäin hävinnyt ollenkaan amerikkalaiselle sisarukselleen! Iltanuotiota ja tehtäviä myöten Suomen tuotanto oli onnistunut tavoittamaan alkuperäisversion tunnelman, vaikka voittaja ei tässä versiossa saakaan ihan miljoonaa dollaria (vaan 30 000 euroa).
Suomen version kiinnostavuutta lisäsi huimasti se, että kilpailijat ovat julkkiksia. Sara Chafak, Kalle Palander, Janni Hussi, Kimmo Vehviläinen, Helena Ahti-Hallberg, Musta Barbaari, Mariko, Ilari Sahamies, Ville Lång, Jekku Berglund, Cristal Snow, Sampo Kaulanen, Noora Karma, Juhana Helmenkalastaja, Kai Vaine ja Katja Ståhl joutuvat todella laittamaan kroppansa likoon viidakossa, jonne mukaan on saanut ottaa mukaan vain päällä olevat vaatteet.

Näitä 16 tyyppiä näkee harvoin näin haavoittuvina, ilman meikkejä tai muista maskeja luonnon sekä toistensa armoilla. Kun kuuntelin kilpailiijoiden kokemuksia reissusta, niin sanoin kyllä, että olisi reissu jäänyt meikäläiseltä tekemättä. Tässä muutamia esimerkkejä, millaisia tilanteita he kertoivat ohjelman lehdistötilaisuudessa joutuneensa saarella kohtaamaan.
”Mulla oli koko ajan nälkä. Mun järki tulee vatsan kautta ja ruokaa ei vain ollut. En saanut ajatuksesta aina kiinni, kun piti pelasta samalla siellä psykologista peliä. ”
Musta Barbaari
”Kerran luulimme Helenan (Ahti-Hallberg) kanssa, että löysimme ruokaa merestä. Ajattelimme, että osuimme oikein kultasuoneen. Meille oli sanottu, että kysykää aina ennen kuin syötte. No tuotannosta kerrottiin, että löytämämme ruskea löllö on eläimen kakka.”
Jekku Berglund
”Yöt olivat rankimpia. Meillä ei ollut mitään, mistä olisimme voineet seurata ajan kulumista. Ensimmäisen yön nimesimme loputtomaksi yöksi. Pimeä tulee kuudelta ja varmaan kymmeneltä illalla hoimme jo toisillemme, että kyllä se aurinko kohta nousee. Kun ei saanut lepoa, seuraava päivä tuntui rankalta.”
Cristal Snow
”Heti kun tuli pimeää rotat lähtivät liikkeelle. Nukuimme vierekkäin laverilla ja fiksuna ajattelin, että menen reunimmaiseksi. Siinä oli tilaa kääntyä ja metsä vieressä. Saman tien, kun pimeys laski pusikoissa alkoi suhista. Rottaklaani juoksi ympäriinsä ja hyppi meidän päällä.
Niihinkin tottui, vaikka osa oli isoja. Ehkä ällöttävintä oli riuku, jossa kävimme vessassa. Teimme sen itse. Vessassa käynnin jälkeen pystyi käydä vain meressä uimassa. Oli koko ajan vähän paskanen olo suoraan sanottuna.”
Noora Karma
”Minusta meikittömyys oli vapauttavaa. Sille antautui nopeasti, että tällaista tämä nyt täällä on. Minulla oli mukana vain yksi paita ja se ällötti. Seitsemäntenä päivänä, oli sellanen oli, et tää paita – en haluu enää pitää tätä.”
Cristal Snow
”En kaivannut saarella meikkejä, en edes hiusharjaa,mutta shampoota kaipasin. Pisimpään siellä olleet olivat saarella viitisen viikkoa, eikä hiukset ihan pelkällä vesipesulla tule puhtaiksi.”
Helena Ahti-Hallberg
”Kuukautiset olivat vähän ikävät. Minulla ne tietysti alkoivat samana päivänä, kun saavuimme, että pam! Saatin pakata pieneen reppuun mukaan jotain henkilökohtaisia juttuja ja kyllä kuukautisistakin lopulta selvittiin.”
Janni Hussi
Nälkä ja juonittelu tekivät ahidtavan olon. Sitä ei voinut sanoa kenellekään, sillä sitten minua olisi pidetty heikkona ja äänestetty pois. Piti esittää vahvaa jopa yöllä sysipimeässä, rottien hyppiessä päällä, kun ei tiennyt yhtään mitä kello on.”
Kimmo Vehviläinen
”Ajattelin, että mehän mennään kuvaamaan tv-sarjaa ja siellä on joku resortti vieressä, jossa on kaikki ticotico-baarit. Eihän siellä ollut kuin se autiosaari, missä ei ollut mitään. Iskin jalkani vedessä ja se jouduttiin tikkaamaan. Eihän se parantunut siellä mihinkään siinä 45 asteen helteessä.”
Kalle Palander
Tässä viidentoista vuoden aikana olin unohtanut kokonaan ohjelman suolan, eli pelaamisen – siis juonittelun kilpakumppaneita vastaan. Tähänkin Suomen julkut taipuvat kiitettävästi.
Selviytyjät on siitä nerokas formaatti, että oikeasti ei voi tietää, kuka voittaa. Fyysisesti vahvoja tarvitaan, mutta he ovat myös koskemattomuuskilpailuissa uhka, mikä täytyy pelata pois. Liian heikot taas voivat tuoda joukkueelle tappion, mutta toisaalta heidät on helpompi päihittää myöhemmin. Kivoihin tyyppeihin ei taas voi luottaa, sillä kuten Suomenkin versio osoittaa, heidänkin on pakko opetella juonittelemaan saarella. Ensimmäisen jakson lopulla minulla ei ollut aavistustakaan, kuka tippuisi iltanuotiolla.
Olen koukussa.
Selviytyjät Suomi su klo 20.30
Kun tapasin presidentti Niinistön ensimmäisen kerran

Presidentin virkaanastujaiset alkavat puolilta päivin eduskuntatalolla. Toimittajan on vähän vaarallista tällaista kirjoittaa, mutta ehkä näin toisen kauden (kolmannelle kun ei voi enää virallisesti pyrkiä) alkaessa voin tunnustaa, että Sauli Niinistö on minun presidenttini.
Suoraselkäinen, karismaattinen, epäitsekäs ja luotettava.
Moni (politiikko) haluaa antaa itsestään tällaisen kuvan, mutta Niinistö ei ole antanut olettaa olevansa tällainen – vaan hän on teoillaan olevansa tällainen, niitä kuitenkaan itse alleviivaamatta.
Teoilla tarkoitan tässä yhteydessä sitä, kun Niinistö eduskunnan puhemiehenä antoi puhemiehen palkkiot hyväntekeväisyyteen, nyt hän torppasi presidentin palkan korotuksen.
Valtionvarainministerinä ja eduskunnan puheenjohtajana hän piti tiukkaa kulukuria ja hänen ministerikaudella valtion velka laski melkein puolella.
Niinistö on lisäksi vilpittömästi yrittänyt selvittää keinoja koulukiusaamisen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Hauska esimerkki sattui vuosi sitten Linnan juhlissa, kun kyselimme Robinilta, mitä presidentti oli sanonut hänelle kättelyssä.
”Hän halusi, että menen keskustelemaan hänen kanssa koulukiusaamisen lopettamisesta. Mutta en yhtään tiedä, minne minun pitäisi nyt täällä mennä”, luonnonlapsi poppari selvitti ja katseli ympärilleen ensimmäisissä juhlissaan.
Kolmisen kuukautta myöhemmin luin #kannustusryhmästä. Kampanjan, jonka Niinistö oli pistänyt pystyyn Robinin ja Diandran kanssa kiusaamisen vähentämiseksi. Niinistö kutsui myös viime vuonna kiusaamiseen rohkeasti puuttuneita nuoria Linnan juhliin.
Ja kuinka moni olisi uskaltanut jättää supersuositun Lennu-koiran vaalikaranteeniin? Sauli jätti, samoin raskaana olevan puoliso Jenni Haukio, loisti poissaolollaan vaalikentillä. Kansaan menevien vaaliaseiden jättäminen kotiin osoitti suoraselkäisyyttä, jota ihailen, vaikka niin kovin mielelläni olisin toki viihdetoimittajana heitä julkisuudessakin katsellutkin. Näin Sauli näytti, että hän riittää presidentiksi ihan itsenään.
Jos nyt vielä vähän hehkutan, niin huokaisin myös helpotuksesta Saulin jatkokauden varmistuttua, että minulla on turvallisempi olo, kun maata johtaa tyyppi, jolla on auktoriteettia myös idän suuntaan ja järkevää malttia.
Mutta niin. Ensitapaamiseni tämän silloisen eduskunnan puhemiehen kanssa vuonna 2007 ei ollut kovin mairitteleva. Oli jonkun kustantamon julkaisujuhlat ja Niinistö oli paikalla, sillä häneltä oli julkaistu vasta Hiljaisten historia -teos.
Minä vasta aloittaneena toimittajana pääsin hänen kanssa jutuille sattumalta, kun hän oli lähdössä juhlista pois. Todennäköisesti hän oli poistumassa heti pippaloista ensimmäisten joukossa..
”Puhemieheltä voisi varmaan saada muutaman kommentin, kun ihan kirjakin on julukastu” (alan aina puhumaan savoa, jos olen hermostunut haastattelutilanteessa).
”Hmpph, jos nopeasti sitten”, Niinistö sanoi ja sytytti tupakan.
En muista haastattelusta enää muuta kuin, että Niinistön lyhytpuheisuus nauratti silloisia työkavereitani, kun sitä myöhemmin matkin. Kovin monella sanalla hän ei kysymyksiini vastannut, vaikka kuinka olin vuoroin asiallinen, vuoroin yritin imarrella (ja varmaan puhuin yhä liikaa savoa). Sale tuprutteli siinä tupakkaansa ja oli sen oloinen, että tässä olisi jotain tärkeämpääkin tekemistä.
Eikä minua oikeastaan edes ärsyttänyt, huvitti vain. Kun tuollainen lahjomaton kaveri se meidän Sauli taitaa olla.
Virkaanastujaisten ohjelma tänään (TV1 ja YLE Areena):
Klo 12.00 Eduskunnan täysistunto alkaa
klo 12.30 Tasavallan presidentti tarkastaa kunniakomppanian Eduskuntatalon edessä.
klo 12.40 Presidentti Niinistö siirtyy Presidentinlinnaan, jossa hän tervehtii kansalaisia Presidentinlinnan parvekkeelta
klo 13.30 Presidentti Niinistö tapaa diplomaattikuntaa peilisalissa, Valtiosalissa kuullaan pääministerin puhe tasavallan presidentille sekä tasavallan presidentin puhe.
Tilaisuus päättyy viimeistään kello 14.30.
kuva: Me Naiset/Jonna Öhrnberg


2