Hae
Gaalanainen

Keräys Koskelan henkirikoksen uhrin vanhemmille on NYT auki!

KERÄYS KOSKELAN HENKIRIKOKSEN UHRIN VANHEMMILLE ON NYT AUKI. Eli viimein  on mahdollisuus tehdä jotakin konkreettista, lahjoittaa ja jakaa TÄTÄ LINKKIÄ omissa kanavissanne! <3

Koskelan henkirikoksessa kuolleen nuoren vanhemmat tarvitsevat tukea selviytyäkseen. Keräyksen tuotolla tuetaan perhettä ja heidän selviytymistään traumaattisessa tilanteessa eri tavoin 10 000 euroon asti.

Keräyksen tavoitesumman ylittävä osuus ohjataan kiusaamisen vastaiseen työhön, jotta kukaan nuori Suomessa ei joutuisi kokemaan uhrin kaltaista kohtaloa. Tämä summa jaetaan seurakuntien diakoniatyön ja nuorisotyön asiantuntijoiden avulla sinne, missä kiusaamisen vastaiselle työlle on suurin tarve.

Lahjoittamalla tähän keräykseen, autat traumaattisen kokemuksen kokenutta perhettä, mutta annat samalla tukesi kiusaamisen vastaiseen työhön.

Halutessasi, voi osoittaa tukesi perheelle lahjoituksen yhteydessä viestikenttään jättämälläsi viestillä.

Tavoitesumma on viitteellinen. Tavoitesumman ylittyessä voit edelleen lahjoittaa ja summa ohjataan kiusaamisen vastaiseen työhön. Lahjoitukset voi tehdä linkin kautta mobilepaylla tai tilisiirrolla.

Koskelan henkirikos oli viimeinen piste

Viime viikolla minulle tuli vahva halu tehdä jotakin konkreettista, että asiat menevät eteenpäin. Tuntui, että joka puolella oli vain pitäisi, voisiko joku.. mutta mitään ei tapahtunut.

Ystäväni Mari laittoi viikko sitten perjantaina ehdotuksen, että pitäisikö perustaa ryhmä, jossa voi puhua rakentavasti kouluväkivallan ehkäisystä sekä myös puhua tunteista, joita tapaus on herättänyt? Vajaassa viikossa ihmisiä on ryhmään tullut lähes viisi tuhatta, joten tarve tälle ryhmälle ilmeisesti oli.

Ryhmäläiset halusivat myös konkreettisesti auttaa, joten olemme Marin kanssa puuhanneet tämän viikon tuota keräystä yhdessä Kotimaanavun ammattilaisten kanssa, joten olemme nyt todella helpottuneita kun keräys on viimein auki ja ihmiset voivat konkreettisesti kokea tekevänsä jotakin.

Sen verran voin sanoa, että uhrin lähipiiriin on saatu yhteys ja keräyksessä on kunnioitettu heidän toiveitaan. Puutetta on sekä heillä, mutta myös kouluväkivaltaa ehkäisevissä resurseissa, joten jokainen lahjoitettu euro on tärkeä.

Myös tuon linkin jakamisella voit auttaa.

Sinä voit olla muutos

Kirjoitinkin jo aikaisemmin viikolla Instagramin puolelle, että onko kuvassa yllä näkymätön lapsi vai nyt hiihtolomalla mummulassa hyvän piilopaikan keksinyt lapsi?

Onneksi tässä tapauksessa jälkimmäinen. Olen jutellut lukemattomien ihmisten ja ammattilaisten kanssa rakenteista, jotka mahdollistavat kouluväkivallan jatkumisen ja osan lapsien muuttumisen näkymättömäksi yhteiskunnassa. Nämä rakenteet on tehtävä näkyviksi, muutostyö sen jälkeen tulee vaatimaan aikaa. Sillä aikaa meistä JOKAINEN voi tehdä jotakin.

✨ kun haet lasta päiväkodista, skannaa koko piha. Leikkiikö joku toistuvasti yksin? Kysele tästä opettajilta ja lapselta. Kehoita ottamaan leikkiin mukaan, ja pidä silmällä että se todella tapahtuu.

✨jos et pysty kutsumaan lapsen synttäreille koko ryhmää, tee rajaus selkeästi; kaikki tytöt, kaikki 5-vuotiaat jne. Kysy opettajilta koulussa, onko joku joka ei saa kutsuja. Kutsu hänet ja katso että hän pääsee osaksi leikkiä ja ryhmää.

✨Onko joku koulussa usein yksin? Jos et keksi sanottavaa, pyydä hänet aina vaikka samaan pöytään syömään tai ota mukaan parityöskentelyyn vapaaehtoisesti kolmanneksi, ettei hänen tarvitse tuntea häpeää yksin jäämisestä. Ole ystävällinen, näytä esimerkilläsi muille, miten toisia kohdellaan❤️

✨mieti lähipiirin lapsia ja nuoria, onko siellä joku, joka tarvitsisi apua? Vanhemmat tukea? Olisiko sinulla vaikka ensi kuun aikana joku hetki, jolloin voisit auttaa?

✨Mitä varhaisemmin asioihin puutumme, sitä helpompi on tehdä muutoksia. Mitä vahvempi koko yhteisö on, sitä paremmin siinä voivat kaikki.

Kiitos kun välitätte <3

Lue myös

On vaarallista jos Koskelan murhaajat eivät saa maksimirangaistusta

Kun vain muutama saa kutsun – miten jatkuvat rajaukset vaikuttavat kaverisuhteisiin koronan jälkeen?

Korona-aikana synttärikakutkin ovat olleet pienempiä kuin koskaan.

Korona-aikana synttärikakutkin ovat olleet pienempiä kuin koskaan.

Juhlittiin pienellä porukalla. Pidettiin synttärit vain muutaman vieraan voimin. Juhlittiin perheen kesken. Sama, sama ja sama! Tällaisia ilmoituksia ainakin minun somefeedi on näyttänyt ainakin vuoden. Oma psyykkeeni kestää siirtyneet ja peruuntuneet juhlat. Aikuisilla on myös organisointikykyä ja mahdollisuus nähdä omia kavereita pienemmällä porukalla tai kaksin.

Mutta miten on lasten laita?

Kun vain muutama saa kutsun

Olen suunnattoman iloinen, että jokainen meidän kolmesta lapsesta on kutsuttu vuoden aikana läheisimpien kavereiden synttäreille, ja samoin olemme saaneet pidettyä jonkunlaiset kakkukestit lasten muutamalle kaverille kerralla. Tytöillä kavereita oli kerralla (elokuun lapsia kun ovat) muutama enemmän. Varsinkin nyt talvella tilanne (tammikuun lapsella) oli haastavampi, kun rajoitukset olivat tiukempia, joten keskimmäiselle tuli yökylään viisi kaveria.

Emme olleet suunnitelleet muuten synttärilauantaille mitään ihmeempää ohjelmaa; aamulla veimme perheen kanssa sankarille sänkyyn aamupalaa, jannu oli toivonut lahjaksi Game Changer -jääkiekkokikkailualustaa jonka hän yllätyksekseen sai (ostimme sen yhdessä kummien ja mummien kanssa). Kaverit tulivat illemmalla, pelasivat peliä, söivät siipiä, saunoivat ja juoksivat joukolla saunasta lumihankeen. Oli ilo katsoa joukon iloa, riemua, vääntöä ja naurua!

Onni on ystävä 

Joka kerta kun näen lapset onnellisina kavereiden kanssa, toivon, että kumpa nuo siteet kantaisivat läpi elämän. Joka kerta olen vuoden aikana tuntenut myös pistoksen sydämessä; en ole korona-aikana pitänyt kiinni periaatteesta, että lasten synttäreille kutsutaan kaikki. Tai no lasten luokkakokojen kasvaessa (pidimme yhdet synttärit jossa oli 53 lasta), niin otin käyttöön periaatteen, että kysyn opettajilta/hoitajilta, onko joukossa lapsia, jotka eivät ole kutsuja saaneet, ja kutsuneet heidät lasten niin sanotusti läheisempien kavereiden lisäksi. Ja kaikki on mennyt aina tosi hyvin! Kun kyse on lapsista, niin me aikuiset voimme omalla toiminnallamme siihen vaikuttaa. Jos vain haluamme (ja jaksamme).

Huomaan, että olen puolustellut itselleni koronavuoden aikana omia valintoja selitellen; pojan synttäreillä luokalta oli vain kolme ja naapurista kaksi vuotta vanhempaa lasta, nyt on poikkeustila. En tiedä, lämmittävätkö nämä tiedot niitä lapsia, jotka eivät ole saaneet vuoteen kutsuja. Tai niitä, joiden vanhemmat eivät syystä tai toisesta leikkitreffejä järjestä.

Tänä vuonna lapsi sai isojen kummimummi-synttäreiden sijaan aamupalan sänkyyn ja yhteislahjan.

sosiaaliset suhteet ja muutos

Pelkään, että tämä toimintamalli pahimmillaan jää vakioksi vielä korona-ajan jälkeenkin. Leikkitreffejä järjestäneiden lapset ovat saattaneet luoda syvempiä siteitä. Vaditaankin aikuisten tarkkailua sekä puuttumista, ettei nämä siteet osaltaan sulje ketään ulkopuolelle. Nopea otos lähipiiristä kertoo nimittäin siitä, että jos vanhemmat antavat rajat kutsumäärille syntymäpäiville tai muuten kylään tulijoille, niin usein samat jäävät aina kutsumatta tai kylään tulematta.

Millainen asema on niillä lapsilla, jotka eivät ole koko vuoden, tai pahimmillaan puolentoista vuoden aikana käyneet kaverilla edes kylässä?

Nyt pelkään, että asioita eivät tarkemmin mieti (mitä jakuva tällaiseen kutsuttuihin ja kutsumattomiin aiheuttaa), tämä malli jää koronan jälkeen jotenkin oikeutetumpana ja sen enempää ajattelematta elämään. Varsinkin kun ajateltavaa on paljon muutakin, monella ihan toimeentulo. Ja samalla kahtiajako lasten välillä kasvaa, muuallakin kuin harrastavien ja harrastamattomien lasten välillä.

Lue myös:

Kouluväkivalta ja kiusaaminen – 10 tutkittua asiaa, jonka jokainen meistä voi tehdä!

Ahdistaako lasten synttärijuhlien järjestäminen – pidä yhteisjuhlat!