Hae
Gaalanainen

Miten pääsin eroon syöpäneuroosista?

Tällä viikolla käynnistyi Roosa nauha -kampanja. Olin seuraamassa, kun tämän vuoden nauhan suunnittelija Anna Puu esitteli luomuksensa. 

Samassa tilaisuudessa syöpätutkijat ja lääkärit kertoivat rintasyöpähoitojen kehittymisestä ja tutkimustyöstä. Tutki rintasi säännöllisesti, mielellään joka kuukausi oli taas tärkein asia, joka nousi esille rintasyövän varhaisessa löytymisessä. Syövän hoitojen kehittyminen voidaan taata taas vain rahoittamalla syöpätutkimusta, johon peruspirkko voi taas osallistua ostamalla Roosa nauhan tai sen ympärille pinkkeistettyjä tuotteita. 

Kun isäni kuoli nopeasti ja yllättäen syöpään, sairastuin itse syöpäneuroosiin. Googlasin itselläni ja lapsilla jokaisen mahdollisen oireen merkkinä syövästä ja juoksin lääkärillä. Diagnosoin itselläni myös MS-taudin. Pahin vaihe kesti kaksi vuotta. Sen jälkeen tietoisesti opettelin pitämään pään kylmänä.

Jos epäilyttäviä oireita oli, en googlaillut, vaan varasin suoraan lääkäriajan. Ennen lääkärivisiittiä olin tietoisesti ajattelematta koko asiaa.

”Mammografia on pieni hinta mielenrauhasta”

Täytin tänä vuonna 35 vuotta. Vuoden alussa päätin, että käyn kerran vuodessa omakustanteisesti mammografiassa. Se maksaa kyllä muutamia satasia, mutta on suhteessa pieni raha mielenrauhasta.

Lisäksi hoen virkettä, jonka kälyni oli kuullut opinnoissaan. Kyseessä on ennemmin harvinaisen taudin yleinen oire kuin yleisen taudin harvinainen oire.

Näillä keinoilla pääsin pahimmista peloistani, mutta kun kuulen syöpäfaktoja, jäädyn sisältä. Kuten sen, että joka kahdeksas suomalainen nainen sairastuu jossain vaiheessa elämäänsä rintasyöpään.

Roosa nauha -tilaisuudessa huomasin taas, että kun asiantuntijat ja lääkärit latoivat faktoja pöytään, siinä meni myös aika nöyräksi.  Niin kuin vakavan sairauden edessä itse kukin.

Pääsin tutustumaan uusiin Roosa nauha -tuotteisiin ja haluaisin esitellä teille sieltä mun lempparit. Tuotteet ovat myynnissä 4.11 saakka ja niitä ostamalla jokainen voi meistä osaltaan tukea syöpätutkimusta.

1. Hapsucollege* on osa Medantan Roosa nauha -mallistoa. Collegessa on selässä tuo Anna Puun kultainen Roosa nauha -salama. Paita edestä valkoinen peruscollege, mutta nuo hihojen hapsut tuovat piristävän lisän. Käytin paitaa viikonloppuna semicasuaalissa tilaisuudessa ja toimi siellä sekä kotipaitana loistavasti. 

2. Iittalan Rosa nauha -muki Esteri lähti myös mukaan meidän kahvipöytään. Tykkään tuosta klassisesta Esteri Tomulan vuonna 1973 suunnittelemasta Esteri-kuviosta ja oli mahtava saada pöytään roosan värinen keräilykappale.

 

3. Vaasan Roosa nauha -kanelipullat ovat meillä lasten kanssa jo melkein syyskuun lopun perinne. Samoin Roosa nauha -ruusut, joita voi napata mukaan Keskon ruokakaupoista. 

Pinkkiä lokakuuta kaikille! 

Lue myös Isäni kuoli poikani ristiäispäivänä

*tuotteet saatu

Kiira Korven elämäkerta on vuoden yllättävin – Täydellinen luistelutähti on myös elänyt!

Viime vuosina huippu-urheilijat julkaisevat elämäkertoja kiihtyvällä vauhdilla. Tällä viikolla juhlistettiin luistelija Kiira Korven elämäkertaa, jonka on kirjoittanut urheilutoimittaja Jere Nurminen. 

Taitoluistelufanina ilahduin suunnattomasti, kun kuulin kirjahankkeesta, sillä olin vuosia miettinyt, mikä on Kiiran todellinen tarina.

Haastattelin Kiiraa ensimmäisen kerran, kun hän oli kirjoittanut ylioppilaaksi. Kiira oli juuri sellainen, kun hänet julkisuuden kautta voi kuvitellakin. Hän oli suunnattoman lahjakas urheilija, uskomattoman kaunis ja kirjoittanut hyvät paperit, joiden avulla hän ajatteli hakea urheilun ohessa opiskelemaan kauppakorkeakouluun. Jonne hän sitten menikin.

Kiiraa olisi ollut helppo kadehtia, ellei hän olisi ollut niin nöyrä ja järjettömän kiltti sekä ystävällinen. Noniin, nyt olen tavannut täydellisen ihmisen, kerroin kotonakin. Toki tiesin, että oli pakko olla asioita, jotka hän oli jättänyt kertomatta.

”Syömishäiriöistä, häpeästä ja suorittamisesta hän haastatteluissa aina vaikeni”

Tuolloin Kiira oli toki myös todella nuori, mutta en oikein myöhemminkään päässyt hänen persoonaana kunnolla käsiksi, vaikka hän selvästi rentoutui urheilu-uran päätyttyä. Kiira vastasi avoimen tuntuisesti kysymyksiin, mutta syömishäiriöistä, häpeästä ja suorittamisesta hän haastatteluissa aina vaikeni.

Kiira – ehjäksi särkynyt -elämäkerta (Otava) tarttuu näihin teemoihin ja tekee Kiirasta myös inhimillisemmän.

Kiiran luistelu-uraa kirjassa kuvataan kronologisesti, mutta luistelutähden elämästä nousee myös muita yllättäviä sivujuonteita.

Elämäkerrassa Kiira kertoo myös valmentaja-isän alkoholismista sekä myös romanssintapaisesta nelikymppisen venäläisen miljardöörin kanssa.

Tuosta romanssista suorastaan ilahduin! Ihanaa, että Kiira on myös noina vuosina elänyt! 

Kokonaisuudessaan Kiiran elämäkerta on myös hyvä muistutus siitä, että elämässä asiat ovat harvoin sitä miltä näyttävät. Jääprinsessoillakaan.

 

Edellinen Juha Itkosen Ihmettä kaikki -romaanin pääosassa on elämä, kuolema ja arki joka jatkuu