Voisimmeko mekin olla koiraperhe?
4Kun esikoisen kaverit alkoivat täyttää kymmenen vuotta, niitä alkoi olla lähipiirissä kuin sieniä tämän aamun sateella, koiraperheitä. Siis perheitä, jotka ottavat koiran. Tämä ei käynyt vain yhdessä tai kahdessa perheessä, vaan uusia koiraperheitä oli lopulta ainakin seitsemän.
Esikoinen onkin toivonut meille koiraa enemmän tai vähemmän tuolta samalta ajalta. Olemme yrittäneet vitsailla, että meillä on jo perheen kolmas vauva, kuopus.
Olemme olleet, me molemmat vanhemmat, ehdottomasti koiran hankkimista vastaan. Meillä ei yksinkertaisesti riitä aika eikä resurssit niin suuren vastuun ottamiseen. Lisäksi meillä ei kellään ole kokemusta lemmikkien pidempiaikaisesta hoitamisesta.
Eläimen läheisyys kehittää
Tänä kesänä myönnän, että tunsin suurta hellyyttä, kun katsoin koiria hoivaavia lapsiamme. En ollut ajatellut, että keskimmäinen välittää juuri eläimistä, mutta koiravanhus sai häneltä paljon huomiota – hoivaa kaikilta lapsilta.
Huomasinkin kesän aikana miettiväni yhä useammin, entä jos?
Voisimmeko mekin olla koiraperhe?
Eläimen läheisyys kehittää lapsen empatia- ja tunnetaitoja. Luin tästä samasta tutkimukseen perustuvasta artikkelista, että eläimen läheisyys vähentää myös stressiä meillä aikuisilla. Varsinkin moni teini-ikäisten vanhempi on todennut, että lemmikki on ainoa, jolle teini ei ole kiukutellut.
Minulla ei ole ikinä ollut lemmikkieläintä. Eikä niitä ollut kovin monella ystävällänikään, kun olin lapsi. Sen vuoksikin kai lemmikkieläimen ottaminen on tuntunut vieraalta ajatukselta. Sen ymmärrän, että niihin liittyy paljon vastuuta ja säätöä – se on juuri se puoli, joka lemmikin hankkimisessa ei ole houkuttanut.
Naapurin koira
Nyt meidän naapuriin kavereille tuli koira. Pentua on menty meiltä katsomaan aina kun mahdollista. Viimeksi kun lapset toivat pennun meille kylään, he tulivat esittelemään sitä minulle suihkuun. Kyllä olin suihkussa. Toivottavasti koira-parka säästyi suuremmilta traumoilta.
Pennun kyläily kuitenkin myös muistutti minua, että en ehkä ollut valmis tähän ”neljänteen vauvaan”. Ihan kun meillä olisi ollut taapero; supersuloinen ja vauhdikas – mutta samalla jatkuva huoli ja hengenvaara, kun pentu löysi ”imuroidun” sohvan alta milloin paperinpalan tai kumin palasen ja sitten sitä kaiveltiin suusta. Minä aivan paniikissa tietenkin, hysteerikko kun näissä kaikissa terveysasioissa olen.
Tuossa hetkessä ymmärsin, että taaperoajoista on kuitenkin liian vähän aikaa. Kolme lasta tuo meille tarpeeksi vauhdikkuusmomentteja, että nyt toistaiseksi päädytään ihailemaan tätä kavereiden kaunotarta naapurissa. Mutta kuuntelen ja luen koko ajan yhä suuremmalla mielenkiinnolla kokemuksia siitä, miten elämä muuttui, kun koira tuli taloon.
Olisiko teillä kertoa hyviä ja huonoja kokemuksia?
lue myös:
Koskelan toinen keräyskohde on tässä – tämä jokaisen vanhemman olisi hyvä tietää
Kirja jonka jälkeen maailma näytti erilaiselta – 30x Valo joka ei kadonnut -kirjasta sekä 10 000x kiitos!
Valo joka ei kadonnutkaan -kirja on ollut viime viikosta asti loppu suuressa osassa maata. Saimme WSOY:lta tänään tiedon, että viimeisetkin ensimmäisen painoksen kirjat on nyt saatu Suomalaisiin kirjakauppoihin, joten suurimmassa osassa suomalaisia, kirjoja pitäisi olla nyt muutamia (myös joissakin Prismoissa niitä on).
Uusi painos on saatavilla 28.8, joten kiitämme teitä kaikkia kyselijöitä kärsivällisyydestä. Eli ensi viikoksi kirjan saisi myös tästä linkistä Adlibriksen kautta .
10 000 x kiitos
Minua hymyilytti, kun katsoin ensimmäisiä Instagramin Valo-kirjan kohokohtaan tallentamaani videota kirjan haastatteluita reilu vuosi sitten, kun projekti oli aluillaan; ”tästä tulee kirja, josta puhutaan vielä pitkään”, olin siihen kirjoittanut.
Nyt kirjan on kuullut ja lukenut yhteensä lähes 10 000. Joten 10 000 kertaa nöyrä kiitos!
Yksi asia, joka on suuresti lämmittänyt on se, että moni kirjan lukenut on palannut siihen uudelleen. Myös aika moni äänikirjan kuunnelleista on laittanut palautetta, että haluaa teoksen myös ihan perinteisenä kirjana. Ymmärrämme harmituksen, ettei sitä ole heti nyt ollut saatavilla.
Itse kuuntelin kirjan ensimmäistä kertaa viime viikolla. Varpu laittoi kirjan äänityksistä joitakin väliaikatietoja, kun hän sitä luki, mutta en tiennyt siitä puolesta juuri muuta kuin, että sellainen tulisi. Ja toiveenamme oli, että Varpu sen lukisi. Tuntuu uskomattomalta, että kirja oli viime viikon kuunnelluin Bookbeatissa. Mutta kun itse sen nyt kuuntelin, muistin taas, miten isosta tarinasta ja oivalluksista olikaan kyse. Ja kyllä – itkin ja nauroin kuunnellessa ihan yhtä lailla, kun ensimmäistä kertaa kirjan luettuani.
Senjan muistojuhlassa vieraat ja omaiset pukeutuivat värikkäästi, kukkaseppeleitäkin oli useita. Tämän vaaliminen tuntui tärkeältä myös kirjan julkaisutilaisuudessa heinäkuussa.
Kirja, jonka jälkeen maailma näytti erilaiselta – ja 30 muuta palautetta
Olemme Varpun kanssa koonneet julkisia palautteita ja jakoja Instagramiemme kohokohtiin omiin Valo-kirja kansioihin. Kokosin tähän vielä niistä muutamia. Näitä otamme vastaan yhä jatkossakin enemmän kuin mielellämme.
Niin koskettava, opettavainen ja toivoa antava kirja. Suosittelen tätä kirjaa ihan jokaiselle ihmiselle.
Samalla hetkellä, kun kirja loppui, mietin aloiotanko sen uudelleen. Meni tunteisiin, kosketti ja laittoi ajattelemaan.
Tarina, joka pysäyttää; haastaa pohtimaan omia tunteitamme, voimavarojamme ja valintojamme.
Ensin ajattelin, että onko lapsen sairastumisesta ja kuolemasta kertova kirja liian raskas. Tarina suuresta surusta, mutta myös kiitollisuudesta ja merkityksellisyydestä. Ja juuri siksi sopii luettavaksi kaikissa elämäntilanteissa.
En tiedä, olisiko tätä tarinaa voinut paremmin tai kauniimmin kertoa.
Upeita oivalluksia elämästä ja ihmisyydestä. Monet sivut luin moneen kertaan.
Kirja tuli ahmittua kahdessa päivässä. Kuinka paljon kirja voikaan herättää tunteita!
Monitasoinen teos, joka surullisesta taustasta huolimatta saa kuunnellessaan sinut myös välillä hymyilemään itseksesi.
Pysäyttävä, tärkeä ja yksi koskettavimmista kirjoista ikinä. Olen sanaton.
Minäkin haluan valita tänäänkin kiitollisuuden, toivon, valon ja rakkauden.
Koskettava tositarina, suosittelen tätä jokaiselle.
Rankka elämänkokemus on onnistuttu pukemaan viisaiksi sanoiksi.
Tarina ennen kaikkea rakkaudesta.
Tällaisen kirjan jälkeen tuntee, mikä elämässä on tärkeintä.
Piti koukussa alusta loppuun asti ja paljon itseeni kolahtavaa ajateltavaa. Harkisten vakavasti vielä äänikirjana kuuntelua.
Kirja jota ei voinut laskea käsistään.
Moni äänikirja jää kesken. Tämä ei jäänyt. Kirja pitää sisälläänpaljon silmiä avaavia asioita ja viisaita sanoja, että perinteinen kirjavesio menee myös hankintaan.
Lisäsin tännekin blogin puolelle edes muutaman kuvan Valo joka ei kadonnutkaan -kirjan julkaisujuhlasta The Folks Hotelin kattoterassilta. Gaalanaisen IG:n kohokohdista löytyy näitäkin enemmän.
Paras kirja, jonka olen pitkään aikaan lukenut. Pistää tosissaan ajattelemaan tätä elämää.
Tämä kirja oli myös matka itseeni.
Tämä teos sisälsi koko elämän kirjon… mutta silti joka sanan arvoinen.
Välillä itketti, välillä nauratti – kuunnelkaa ja lukekaa.
Kaunis, koskettava tarina, jonka lukemista suosittelen jokaiselle.
Jos aiot lukea tänä vuonna edes yhden kirjan, suosittelen tätä. Avasi ainakin omia silmiä paljon.
Viisaan naisen viisaita sanoja elämästä ja kuolemasta. Lämmin suositus.
Ikinä mikään kirja ei ole kolahtanut näin kovaa.
Jos luet tai kuuntelet edes yhden kirjan, suosittelen todella tätä.
Olipahan teos, ei löydy sanoja! Suosittelen lukemaan/kuuntelemaan!
Tähän kirjaan palaan uudelleen vielä monta kertaa.
Kaiken surun keskellä vahvana lankana elää toivo ja ilo. Kuuntelin, seuraavaksi tartun kirjaversioon.
Kirjan lukemisen jälkeen maailma näytti jotenkin erilaiselta.