Hae
Gaalanainen

Gaalanainen x Kunto Salus ja Lady Salus – kahden salin taktiikalla lisää jumppakertoja äidin viikkoon

Kun viime keväänä bongasin, että salillani, Kunto Saluksella myös Lady Saluksen jäsenyyden saattoi ostaa edullisesti samalle kuukausimaksulle, tartuin tilaisuuteen.

Nyt, reilu puoli vuotta myöhemmin, ymmärrän, että tämä kahden salin taktiikka on parasta, mitä ryhmäliikuntatunneille haluava kolmen harrastavan lapsen äiti, jolla on vielä epäsäännöllinen työ, voi tarvita.

Näin neljääkymmentä lähestyvänä tiedän aika hyvin, millaiset tunnit sopivat keholleni ja ainakin kuvittelen tietäväni, mitä se kaipaa. Mutta jos organisoitavana on pelkästään 14 harrastusmenoa kolmen lapsen harrastusmenoa ja työ, jossa on 1-2 iltatilaisuutta viikossa, saattaa mennä viikkoja, että itselle sopivalle tunnille ylipäänsä saa järjestymään ajan.

Yksi kahdesta on parempi kuin nolla

Nyt kun valikoimassa on ollut kahden salin, jossa molemmissa on poikkeuksellisen hyvät ryhmäliikuntatunnit, valikoimat, elämä on helpottunut – tai ainakin olen päässyt sopiville tunneille enemmän kuin kertaakaan kuopuksen syntymän jälkeen.

Otetaan esimerkiksi Kunto Saluksen yksi ehdoton lempparitunti, Riinan perjantai-iltaisin vetämä Rasvis, eli vanhan ajan rasvanpolttotunti, jossa vedetään hyvällä sykkeellä koreografisia biccisarjoja. Tunti on Kuntosaluksella joka toinen perjantai. Tiesin jo tammikuun alussa ensimmäisellä tunnilla, että pääsen paikalle seuraavan kerran maaliskuussa, sillä joka toiselle perjantaille osui ihan jokaiselle joku gaala, jossa olin töissä. Mutta. Toinen ehdoton lempparini on Lady Saluksen sunnuntai-illan Piian vetämä stepaerobic -tunti. Nyt kun perjantait ovat menneet töissä, olen useammin päässyt sitten sunnuntaina tälle salille jumpalle.

Mikä parasta, sain *15-vuotiaalle tyttärelleni salilta kertoja, joten olemme hänen harjoitusten jälkeen päässeet välillä steppiin myös yhdessä. Kunto Saluksellakin on aivan loistavat stepit ja niiden ohjaajat, mutta tänä vuonna ne ovat minulle mahdottomiin aikoihin. Jos en ole työkeikalla, kuskaan vuorostani kimppakyytirinkejä, jotta voin työskennellä joku toinen ilta.

Tällaisia kahden salin ryhmäliikuntapareja on minulla on muutama; joista yritän järjestää, että pääsen aina toiselle. Esimerkiksi, jos maanantaina en pääse Kristiinan core-circuitiin, yritän päästä keskiviikko-aamun Jukan lihaskuntojumppa+pilates -yhdistelmään. Tai päinvastoin. Tämä on tuonut minulle myös henkistä rentoutta, kun ja jos muutoksia tulee, tiedän, että pääsen kutakuinkin joka viikko liikkumaan.

Kiitos myös ryhmäliikuntavastaavalle, joka ottaa toiveita huomioon. Mutta ymmärrän, että oma tilanteeni on poikkeuksellinen. Toiveeni ovat niin tarkkoja, että mitenkään yhdelle salille, ei yhden ihmisen toiveiden mukaan tällaista voi järjestää.

Salilla voi myös palautua ja rentoutua

Toinen asia, jonka olen oppinut ja sisäistänyt on se, että hermostoni on yhä – ja ollut pitkään- ylivirittyneessä tilassa. Vaihe on jäänyt täyteen optimoidusta pikkulapsiajasta, jolloin tein yrittäjänä työtä ilman tukiverkkoja. Kenenkään toisen, joka ei ole kokenut samaa, on vaikea kuvitella, millaista on kun lapsi sairastuu, aamulla on pakko päästä töihin ja mies on toista kuukautta työmatkalla. Vuodet 2016-2019 olivat jatkuvaa säätöä, aikatauluviritelmiä, jotka päättyivät lopulta stressiperäiseen aivoinfarktiin, ja ehkä kannaltani onneksi myös korona-aikaan. Mutta sähinää on vielä sen verran, että hermostoni ei ole palautunut. Taitava terapeuttini, on sanonut suoraan, että aistii minussa tietynlaisen ylivireystilan.

Tälle keväälle olenkin ottanut tavoitteeksi, että voin mennä salille myös joskus palautumaan. Jos keho on tuntunut raskaalta ja väsyneeltä, ollut liikaa kaikkea, olen saattanut kävellä salin juoksumatolla tunnin, jonka jälkeen olen mennyt hierontatuoliin (nämä löytyvät sekä Kunto Salukselta, että Lady Salukselta).

Lady Saluksella minulle vinkattiin, että heille on tullut Neurosonic-laite. Laite, jonka värähtely tasapainottaa hermoston toimintaa ja näin kehoa korjaavat mekanismit toimivat paremmin. Laitteessa on erilaisia ohjelmia, ja yleensä olen laittanut siihen palautumisen tai rentoutumisen. Kerran, kun olin tehnyt liikaa töitä ja olin maanantai-aamuna väsynyt edellisestä viikosta, otin powernapit. Kävelyn jälkeen kävin salilla nukkumassa. Kaikkea sitä, kun vanhaksi elää.

Salille voi mennä myös palautumaan. Kuvassa Lady Saluksen Neurosonic-laite.

Sekä hierontatuolit että Neurosonic-laite ovat salijäsenille ilmaisia. Tämä on iso etuus, ja jään mielenkiinnolla odottamaan, miten tämä kokonaisvaltaisempi sali- ja liikuntamalli toimii juuri minulle jatkossa. Kiirehän ei ole mihinkään, senkin olen nyt tainnut sisäistää.

*Järvenpään Lady Saluksen ja Kunto Saluksen sivuilta löytyy lisätietoja heidän tunneista ja yhdistelmäkortista

*tyttären salikerrat saatu

 

HYPOXI sopii stressin keskellä pehmeyteen taipuvaiselle – jakso palautti ja poltti rasvaa

Niin meni vuosi 2022, miten suunnittelin. Ilman isompaa projektia. Lopulta oli aika helppoa sanoa ei muutamille kiinnostavillekin kyselyille. Kun yksi isompi projekti, jota olin ajatellut tämän vuoden alusta aloitettavaksi kariutui kesällä, niin olen yrittänyt ajatella, että kaikella tälläkin on joku tarkoitus. Ehkä universumi haluaa estää mua vetämästä enää ihan jatkuvasti äärirajoilla?

Terapiassa mietin sitäkin, että onko joku vanhan syömishäiriöisen mielen tiedostamaton ajatus, että kun tehtävänä olisi vain normityöt, että nyt projekti voin olla minä itse (eli laihtuminen). Myös terapeutti on halunnut painottaa, että teraapiassa minulla olisi mahdollisuus vain olla, eikä siitä(kään) tulisi mikään suoritusprojekti.

Aika hyvin joku voima tai sattuma loi kapuloita rattaisiin, mikäli jotain tuollaista mieli oli tiedostamatta juoninut.

Keho – huonokuntoisempi kuin koskaan

Alkuvuoden korona jälkioireineen kesti alkuvuoden. Kaksi viikkoa normaalia hyvinvointia ylläpitävää (liikunta)rytmiä, jonka jälkeen murtui nilkka. Sen parantelu olikin sitten omanlainen projekti, ennen kaikkea pääkopalle. En koskaan ole ollut niin pitkää aikaa ilman liikuntaa, mitä tuo nilkan parantelu vaati. Keho tuntui lopulta syksyn alussa sellaiselta, jolta ajattelin sen ehkä joskus vanhuusiässä tuntuvan. Kaikki luontainen liikekieli tanssien tai voimisteluliikkeitä demonstoiden oli poissa. Liikeradat jäykkiä ja lihaskunto lähes nollissa.

Olin niin onnellinen, että pystyin ja pääsin lopulta urheilemaan! Painoin syyskuusta syyloman alkuun ja nautin kun voimat alkoivat palata. En miettinyt liikaa ruokavaliota tai lihaskasvua, vaan helpotuin joka kerta, kun voimat palasivat

Sitten. Erään perjantai-aamuisen jumpan jälkeen istuin Teams-palaveriin autoon (tätä aikatauluoptimointia). Istuin autossa noin tunnin, jonka jälkeen ajoin kotiin. Jatkoin töitä kotona, mutta kun nousin lounaalle selkää vihlaisi niin, että taju tuntui lähtevän. Jouduin perumaan kaikki syyslomasuunnitelmat viikonlopulta, sillä en voinut muuta kuin maata (joka sekin sattui). Kun lopulta pääsin lääkäriin sain diagnoosiksi noidanuolen – ja jälleen liikuntakieltoa. Olin aloittanut liian rajusti.

Neljäkymmentä vuotta lähestyy

Samalla tämä oli ihan todellinen muistutus, että tänä vuonna tulee neljäkymmentä vuotta täyteen. Keho ei todellakaan kestä samanlaista rääkkiä kuin parikymppisenä. Lisäsin nöyrästi palauttavaa kävelyä ja venyttelyä. Samalla muistin vanhan ystäväni Hypoxin!

Muistin taas Hypoxin olemassaolon, kun aloin miettiä aivoinfarktin jälkeen rauhallisia harjoitusmuotoja, jotka ovat toimineet kohdallani. Tilanne oli muutenkin toisenlainen kuin kaksitoista vuotta sitten, kun kokeilin ensimmäisen kerran Hypoxia. Tuolloin olin  Hypoxi-kuurin tehdessäni olin synnyttänyt vasta esikoiseni. Lähtöpainoni ja kokoni oli huomattavasti pienempi. Kuukauden jakson aikana ei paino tuolloin laskenut, mutta senttejä lähti mukavasti reisistä ja lantiosta, joihin harjoitus kohdistettiin.

Kaksi vuotta sitten kiinteydyin Hypoxilla viisi kiloa ennen kaikkea miellyttävällä tavalla. Hypoxi kun on hyvä palautusmuoto repivien treenien vastapainoksi. Kehossa kävi kuurin aikana mukava hyrinä ja myös muut treenit kulkivat itsellänikin paremmin.

Nyt kaipasin taas jotain jotain palauttavaa ja tehokasta.

Mitä Hypoxi siis on?

*Hypoxin on kehittänyt itävaltalainen urheilufysiologian erikoislääkäri, joka oli vuosia mukana lihavuustutkimuksissa. Hän tutki erityisesti keinoja, joilla voidaan vaikuttaa naisten kehon ongelma-alueidin hoitoon ja muokkaamiseen.

*Hypoxi-kuuri suunnitellaan yksilöllisesti asiakkaan omien tavotteiden mukaan.

Hypoxi-laitteet:

*Ihopuku toimii alkulämmittelynä ja valmistaa kehon rasvanpolttoa varten.  Ihopuvussapuvun alla on yli 400 ilmakuplaa, jotka hierovat kehoa joka puolelta vaihtelevalla ilmanpaineella. Sen tehtävä on vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja pintaverenkiertoa. Selinmakuulla tapahtuva hoito kestää 20 minuuttia ja on rentouttava. Se kiinteyttää myös todellä tehokkaasti ihoa.

* Sukkulapyöriä on kahta erilaista. On makuultaan sekä istualtaan poljettavia. Niiden vaikutus on käytännössä sama; polttaa rasvaa kehon alaraajoista sekä vatsasta. Käytin pääsääntöisesti pystypyörää, joka auttoi työpäivänä jalkoihin kertyneiden  nesteiden poistamiseen.

* Juoksumatto, jossa rasvanpoltto on suunnattu vatsan alueelle. Miehet käyttävät tätä laitetta keskimäärin enemmän.

Oma tavoite:

Ennen ensimmäistä *Hypoxi-kertaa Hypoxin Tammiston toimipisteessä minusta otetaan mitat. Painoa en halua enää punnittavan, sillä pelkään, että sen tarkkailu aiheuttaisi lopulta Hypoxi-jakson aikana enemmän stressiä, joka vaikuttaisi negatiivisesti koko prosessiin. Painoni huitelee normaalipainon ylärajalla, viime keväänä se kiepsahti yli. Eniten huolestuttaa vyötärörasvan lisääntyminen, jota tuli liikkumattomuuden myötä.

Ihanteellisessa kuukauden Hypoxi-kuurissa treenataan yhdistelmähoitoa (ihopuku 20min+30min aerobinen laite) kolme kertaa viikossa. Noina päivinä noudatetaan myös ruokavaliota, jonka saa valmiina. Käytännössä Hypoxi-treenin jälkeen on hyvä olla muutama tunti syömättä, jotta rasvanpoltto pysyy käynnissä. Sen jälkeen nautitaan proteiinipainotteista ruokaa.

Pääsin itse Hypoxiin niin sanotun kuurin aikana 2-3 kertaa viikossa.  Väliin mahtui myös viikon sairastumisjakso, jonka aikana normirytmi (jonka muutoksiin alan olla enemmän kuin tottunut), tulee taas vaihtelua. Hypoxi-päivinä syön ohjelman mukaan, muuten kuten normaalistikin.

Sovin suurimman osan Hypoxi-kerroista illan viimeisille vuoroille. On ihanan rentouttavaa päästä ensin 20 minuutiksi hierovaan ihopukuun, jonka hyrinään usein nukahdan. En tiedä, olenko jotenkin poikkeus, mutta oikein tunnen, miten pyöräily laittaa kehon kuonat liikkeelle.

Neljän viikon Hypoxin jälkeen totean, että Hypoxi on minun keholleni paras palauttaja ja samalla rasvanpolton käynnistäjä; senttejä lähti nytkin 22,7! Tärkeintä oli, että rasvaa lähti vyötäröltä ja alavatsasta. Ensimmäistä kertaa viime kevään massakauden jälkeen, housut tuntuvat taas asettuvan normaalisti jalkaan. Myös iho siloittui ja treenaaminen tuntui muutenkin hyvältä ja tehokkaalta.

Nyt kun olen palannut kolmen viikon lomalta Kaliforniasta ja käyn parhaillani läpi kevään aikataulua. Haaveilen, että voisin pitää yhden (ylläpitävän) Hypoxin viikko-ohjelmassa kevään ajan. Se toimisi samalla palauttavana treeninä – ja olisi sillä tavalla lisäämässä kokonaisvaltaista jaksamista kevään ajan. Vaikka Hypoxi onkin aika iso taloudellinen satsaus, niin siihen panostaminen kannattaa tällaiselle ylikierroksilla helposti pyörivälle ja pehmeyteen taipuvaiselle.

Hinnat ja varaukset  –  Tammiston Hypoxi-pisteessä

12x rasvanpoltto (eli pyöräily tai juoksumattotreenit) maksaa 590e

12x yhdistelmähoito (eli ihopuku ja pyöräily) kustantaa 790e

* konsultaatio on aina ilmainen. mainitsemalla gaalanainen saa  jaksoon yhden ylimääräisen Hypoxi-kerran.

Hyvää, jokaisen näköistä, vuotta 2023 kaikille!:)

*palvelusta saatu alennusta