Hae
Gaalanainen

Skamin viimeinen jakso ja sarjan tärkein opetus

Kun Frendit ja Sinkkuelämää -sarjat päättyivät molemmat samana iltana, kokoonnuimme tyttöporukalla niitä katsomaan, istumaan iltaa ja heittämään hyvästit palasille meille tärkeintä tv-historiaa. Tämä oli siis vuonna 2005, aikaa ennen netti-televisiota.

Vuonna 2017 tv-hetket ovat meikäläisellä yksilöllisempiä. Skamin viimeisen jaksoin katsoin lopulta sunnuntai-iltana läppäriltä, vuorokausi sen jälkeen, kun jakso oli tullut jo kokonaisuudessaan nettiin katsottavaksi. Mies katsoi vieressä teeveen kautta Netflixiä. Oi, uusi yhteisöllisyys.

Mutta yhteisöllisyyttä SKAM on onnistunut luomaan padien, kännyköiden ja läppäreiden äärellä niidenkin joukossa, jotka kokevat olevansa erilaisia tai jopa ongelmansa kanssa ainoita.

Minulle henkilökohtaisesti Skamin tärkein opetus on ollut muistutus. Muistutus siitä, että vaikka tapaisit kuinka rasittavan, itsekkään, egoisitisen tai hyökkäävän ihmisen, se ei ole koko totuus.

Harvan elämä on lopulta sitä miltä se näyttää, ihmisen käytös monen käänteen ja kokemuksen summa.

Kun katsoin Skamia pidin kutakin hahmoa vuoronperään sitä rasittavamapana mitä kauempaa heitä katsoin (tai käsikirjoittaja heidät kulloinkin näytti). Läheltä kaikki olivat uskomattoman hienoja, rohkeita tyyppejä. 

Helposti tuomitseva ihminen lupaa antaa tälle samalle efektille tilaa myös tosielämässä.

Kiitos SKAM. Ihan kaikesta.

kuva: YLE

Lähiöjuhannus kuvina

Käytin lopulta juhannuspakkaamiseen inventoiman aikani siihen, että somistin juhannuselementtejä kotiimme. En tiedä, oliko tämä lopulta ajallisesti järkevää, mutta jotain perinteitä on luotava, jos täällä lusitaan useampi juhannus nyt pikkulapsiaikana.

1. Yläkerran terassi oli vähän niinkun aurinkolaituri (paikka kaverini mökille, josta oikeasti tykkään, helteellä).

2. Ikean heräteostoslakanat ovat meillä tästä lähtien juhannuslakanat! (menevät myös jouluna, eli lomalakanat, selvä uusi traditio, wuhuuu).

3. Esikoisen kanssa poimimme kotiin luonnonkukista juhannuskimput.

 

4. Aviomieheni teki pienen maanittelun jälkeen vihdan juhannussaunaan.

5. Edesmenneen mummin villasukat ja perheen pienimmän varpaat saunan jälkeen <3

6. Hyvä äiti -aamupala isommille lapsille.

7. Miehellä oli grillin äärellä useamman päivän ruokaprojekteja. Kamadon munagrilli oli päällä melkein koko juhannuksen ja hiiligrillin tuoksu muistutti muuten savusaunaa, joten yksi maaseutuelementti tämäkin.

 

8. Jos olet siinä kuvitelmassa, että aivan kaikki ovat viettämässä mökkijuhannusta, niin olet todenäköisesti väärässä. Kilometrin säteellä kaksi kaveriperhettä oli jäänyt kotiin ja molemmille illoille oli tarjolla kivaa illallisseuraa. Lasten kavereita kotona oli useampi, joten näin isoja ipanoita lopulta yhtä vähän kuin normiviikonloppuna. 

Perjantaina syötiin meillä ja lauantaina napattiin ribsit ja mentiin naapuriin illalliselle.

 

 

Olihan kotijuhannus tässä vaiheessa elämää vaihtoehtona huomattavasti helpompi kuin mökkijuhannus.

Outo olo iski oikeastaan vasta juhannusaattona, kun kävin kaupassa (etsimässä vihtaa, jonka mies lopulta väsäsi). Yleensä nimittäin viimeistään silloin on lähdetty johonkin järven äärelle. Järvihän toki täälläkin olisi ollut pyöräilymatkan päässä, mutta istuttiin kuitenkin meillä iltaa, eikä lähdetty porukalla katsomaan edes kokkoa.

Oikeastaan juhannus ilman maaseutua oli vähän niinkuin joulut ilman lunta, tuntuvat enemmän tavalliselle vapaalle viikonlopulle.

Mutta kun pienin heräsi juhannusaaton vastaisena yönä kuumeessa, kiittelin laiskuuttani jäädä kotiin. Lopulta me perheen "tytöt" oltiin jonkinasteisessa flunssassa koko viikonloppu, josta ehdittiin kotona toipua. Mökillä olisi voinut olla toinen juttu. Juhannuslakanoille oli käyttöä lopulta päivälläkin.

Jatketaan kesästä nauttimista <3