Hae
Gaalanainen

Suomi on maailmanmestari – mitä sitten?

Palasin hetki sitten Helsingin jäähallista, jossa Suomi voitti maailmanmestaruuden. Tamperelainen Minetit-joukkue nousi eilisen alkukilpailun jälkeen kakkossijalta venäläisen Expressian ohi ja vei voiton 0.05 pisteen erolla. Kisat olivat Suomelle monella muullakin tapaa voitokkaat, Olarin voimistelijoiden OVO Team nappasi naisten sarjassa pronssia. Lisäksi Suomelle tuli voitto junioreiden joukkuesarjassa (Minetit Elite) ja maasarjassa (Minetit Elite ja Ovo Jr Team).

Lämmittävintä oli kuitenkin nähdä kaikki sadat Suomen liput ja kuulla yli 7000 katsojan  korvia huumaava kannustus. Hienot naisurheilijat saivat voittaa kotiyleisön edessä, eivätkä jättäneet tilaisuutta käyttämättä. Minettien Suomi100 -teemaa henkivä ohjelma oli huippu-urheilua ja estetiikkaa parhaimmillaan.

Joukkuevoimistelu ja MM-kisat ovat olleet aikaisempaa paremmin esillä mediassa tänä keväänä. Nytkin maailmanmestaruus on nostettu esille suurempien medioiden uutisissa, mutta somessa on hiljaisempaa.

Voittoa ovat hehkuttaneet vain lajia joskus harrastaneet kaverini tai vanhemmat, joiden jälkikasvu on lajin parissa. Peukuttelemme voittoa käytännössä keskenämme.

Muuten on tosiaan hiljaista. Instagramissa kukaan miesjulkimo ei ole vetänyt itseään puolialasti onnitellakseen Minettejä. Henkeen ja vereen urheilumiehet JVG:n VilleGalle ja Jare sekä Jaajo Linnonmaa heiluvat kyllä kuvassa Suomen lipun kanssa #urheiluviikonloppu -hashtagin alla. Raveissa!

Joukkuevoimistelun voi toki osallistujamaiden määrän perusteella kuitata marginaalilajiksi. Mutta niin voi tuomita myös jääkiekon. Jos lätkätermeillä nyt aletaan vääntää, niin Suomi on joukkuevoimistelussa sama kuin Kanada jääkiekossa. Miten saisimme samaa kansallista ylpeyden tunnetta kuin jääkiekossa myös voimistelussa joukkuevoimistelukansaa laajemmalle? Fanikulttuuriinkin olisi ainekset, kun katsoi tänään, mikä määrä hurraavia pikkutyttöjä ja niiden äitejä Nordiksella kokoontui. Isät ja veljet olivat edustettuna hyvin vähäisesti.

Raha tietysti ratkaisee. Mutta myös asenne. Nyt voisi olla hyvä aika ammattimaistaa joukkuevoimistelijan ammatti. Edes sen verran, että maan ( ja todistetusti maailman ) parhaat eivät joutuisi maksamaan harjoittelusta, kisamatkoista, puvuista.

Me lajin fanit voimme taas ostaa fanipaidan ja lipun katsomoon aina tilaisuuden tullen. Naisurheilun tasoa ja kiinnostavuutta voimme nostaa juurikin me. Me naiset.

Onnea vielä Minetit, eli Camilla Berg, Ronja Hakala, Emmi Nikkilä, Venla Niemenmaa, Siiri Puuska, Ella Ratilainen, Adeliina Sulkanen, Milja Vuorenmaa, Venla Lampo, Viivi-Sofia Minkkinen, Jasmine Niemelä.

Mimmit on maailmanmestareita!

Bachelor Suomi: Luovuttiko Tuomas liian helposti?

Hyvän parisuhteen löytyminen, millä mittareilla kukin sitä nyt haluaa sitten määritelläkin, on haastavaa hommaa. Se nähtiin taas eilen Bachelor Suomi -realityn päätösjaksossa, jossa selvisi, että Tuomas ja Ninja olivat päätyneet eroamaan joku hetki kuvausten päättymisen jälkeen.

Viime kauden Bachelor Juha Rouvisen ja Katri Utulan juontamassa viimeisessä tilinteko-jakosossa saattoi rivien välistä lukea, että Tuomas oli se, joka lopulta halusi suhteen päättää.

Olin koko kauden ajan epäileväinen, syntyykö koko ohjelmassa edes yhtä kunnon suhdetta.

Tuomas ja ohjelmaan osallistuneet naiset puhuivat kyllä kemioista, mutta näillä kemioilla ei ainakaan ruudun välityksellä nähdyn kautta ollut mitään tekemistä "en pysty pitämään näppejäni irti sinusta" -tapaisen intohimon kanssa. Sitä ainakin minun mielestä alkuvaiheessa vaaditaan, jotta siihen voi joskus niiden "neljän juoksentelevan lapsen ja pullatuoksun seassa" -palata. Edes ajatuksen tasolla. Tuomaksen äiti puhuikin viimeisessä jaksossa todella hyvin parisuhteesta.

" Onko toinen sellainen, johon voit rakastua uudelleen ja uudelleen? Huuma on hetki, siinä on kyse kemioista. Rakkaus on työtä. Rakastaminen on sitä, että kestät sen ajan, kun et ole hullaantunut. Koska luotat siihen, että hullaannut vielä uudelleen. "

 

Ninja kuului suosikkittyyppeihini kauden alusta asti. Pidin hänen teeskentelemättömyydestä, aitoudesta. 

Tuntui pahalta katsoa eilen kyynelehtivää Ninjaa. Toisten suhteista on hankala mennä sanomaan mitään, mutta minun mielestä Tuomaksen perustelut suhteen päättymisestä olivat kovin heppoisia. Kaikki muu oli hyvin, mutta tuli erimielisyyksiä, joista Tuomas ei päässyt enää yli. Missä suhteessa niitä ei tulisi tai olisi? 

 

                 

Tuomaksesta en saanut koko kauden aikana oikein mitään selkoa, samaa kritisoivat ohjelmaan osallistuneet tytöt – Ninjaa lukuun ottamatta. Hänelle Tuomas tuntui avautuneen ohjelman aikana. Ninja jaksoi puolustaa häntä eilisessä jaksossa kaiken jälkeen niin hienosti, että toivottavasti Tuomas viimeistään tämän jälkeen ymmärsi mitä menetti. 

Tuotantoyhtiö etsii jo uutta Bacheloria. Eikö Suomessakin olisi aika jo kypsä Unelmien poikamiestytölle? Viime kaudelta Jenny, ja tältä kaudelta Ninja olisivat oikein hyviä päätähtiä!

kuvat Nelonen