Lpve is blind on superkoukuttava.

Juuri kun leuhotin edellisessä postauksessa järkevistä nukkumaanmenoajoistani, niin pistin sitten koko homman uusiksi! Syynä on Netflix-uutuus Love is Blind -reality, jota muutaman viikon pohdinnan jälkeen päätin katsoa yhden jakson. Sarjan idea kuulosti niin erikoiselta, että ajattelin sen olevan vain yksi outo realitykokeilu muiden joukossa.

Sarjassa kymmenet miehet ja naiset tapailevat toisiaan pelkän seinän läpi. Käytännössä homma meni niin, että miehet ja naiset olivat omilla puolillaan. Sitten he tekivät seinällä eristetyissä hyteissä pikatreffejä, mutta eivät siis nähneet toisiaan. Jos suhde kehittyi niin pitkälle, että pari rakastui, mies (tai nainen) kosi. Vasta kihlautunut pari sai nähdä toisensa, jonka jälkeen edessä oli yhteinen loma sekä yhteisasumiskokeilu. Pakkaa sekoitti toki se, että muut toisensa löytäneet parit (eli joita kukin oli ristiin seinän läpi tapaillut) lomailivat samassa paikassa ja parit myös asuivat samalla alueella kokeilun ajan.

Lopussa on sitten häät, jossa molemmat vuorollaan päättävät papin ja koko seurakunnan edessä, menevätkö naimisiin.

Sen sijaan, että olisin nukahtanut tällä kertaa tämän(kin) realityspektaakkelin ääreen havahduin ensimmäisenä katseluiltana kello 00:20 Netlixin ”haluatko jatkaa katselua” -ilmoitukseen ja huomasin, että olin katsonut sarjaa KOLME TUNTIA!

Tämä oli kuitenkin vasta alkua, sillä nuokuin sarjan parissa vielä seuraavat kaksi arki-iltaa (ja yötä), KOSKA MINUN OLI PAKKO NÄHDÄ SE LOPPUUN!

Nyt viikonloppuna yritin käsitellä, mitä ihmettä tapahtui?

1. En nimittäin ole oikein ikinä aikaisemmin syttynyt jenkki-realityihin. Bacheloria katsoin muutaman ensimmäisen kauden. Suomen Ensitreffit alttarilla -ohjelmaa taas rakastan! Ehkä Love is blind -sarjan osallistujissa oli jotakin samaa; suurin osa heistä on ihan tavallisia amerikkalaisia, jotka suhtautuvat kokeiluun avoimin mielin ja toivovat löytävänsä kumppanin. Omia suosikki-ihmisiäni olivat Lauren, Cameron, Kelly, Kenny – ja vastustamaton Matt! Arvostin myös Damianin rehellisyyttä todella vaikeassa paikassa! Toki muutama tosi-tv-tyrkky mahtui toki tähänkin formaattiin, mutta he sekoittivat mukavasti pakkaa.

2.   Rakastan sitä ajatusta, että ulkonäöllä ei olisi merkitystä! Formaatissa ihmiset rakastuvat toiseen tietämättä, miltä tämä näyttää. Rivien välistä voi lukea muutamia pettymyksiä, kun tapaamisen aika koittaa. Yksi kihlautuneista väittää ennen miehensä tapaamista, että hänestä on aivan sama, vaikka tyyppi näyttäisi peikoilta. Kun mies onkin sitten oletettua lyhyempi, sama nainen mainitsee monta kertaa myöhemmin ohjelman aikana, että pitää yleensä isokokoisista miehistä.. Ohjelmaan hakeutuneet ihmiset olivat ainakin minun silmään keskimäärin aika hyvännäköisiä, joten todellista viehättävyyden testausta sarja ei kuitenkaan tuonut joka parin kohdalla esille. Ja useinhan se menee niin, että jos tykkää toisesta muuten, hän alkaa näyttää myös hyvälle omissa silmissä.

3. Sarjassa kihlautuneiden parien määrä yllätti tuotannon. Kihlapareja oli oikeasti kahdeksan, mutta lopulta tuotanto pystyi seuraamaan vain kuuden parin käänteitä. Tuotanto oli varautunut, että kihlapareja syntyisi vain muutama, joten siksi kaksi muuta paria (joita näytettiin jo alussa muutenkin vähemmän) jäi pois kuvauksista. Eli rakkaus oli sokeampi kuin tuotantokaan jaksoi alkuun uskoa. ulkonäöllä oli joillekin väliä, vaikka olisi rakastunut seinän läpi.

4. Kokeilu oli sinälläänkin kiinnostava, että keskenään pariutuneet kihlaparit sopivat toisilleen myös niin sanotusti ulkoisesti. Siksi aloin jopa alussa epäillä, että onko koko homma käsikirjoitettu. Vai miten juuri röyhkeän komea Matt iskee eniten naisia myös seinän läpi?

Sarjan kuvauksista on kuitenkin yli vuosi aikaa ja viimeinen ”missä he ovat nyt” -jakso osoitti viimeistään, että osa pareista on yhä yhdessä. Tietenkin olen stalkannut myös heidän Instagram-tilinsä. Ja seurannut heidän promootiokiertuetta, jota he ovat tehneet Jenkeissä viimeisen jakson aikaan. Olen myös yrittänyt etäisesti muistella elämää, jota elin ennen tämän sarjan alkamista.

5. Sarja onkin tehnyt sen esiintyjistä tähtiä. Monen heistä Instagram-seuraajien määrä on noussut kuukauden aikana muutamista sadoista tai tuhansista lähemmäs miljoonaa (ja tuntuu nousevan joka katselulla). Ymmärrän sen hyvin; minäkin haluan tietää mitä heille kuuluu nyt. Megalomaaninen julkisuus saattaa vaan asettaa ongelmia mahdollisen seuraavan kauden kohdalle.En haluaisi että jatkossakaan sarjaan pyritään etsimään rakkautta vääristä syistä.

Greyn anatomia on jo 14 kautta vanha! Sairaalasarjan 300. jakso nähtiin viime viikolla Amerikassa ja on tänään nähtävillä myös meillä Ruutu + -suoratoistopalvelussa.

Koukutuin itse tähän sarjaan, kun odotin toista lastani. Samaan aikaan isäni oli vakavasti sairas ja kiinnostukseni kaikkia sairauksia kohtaan nousi sfääreihin. Kun valvoin öitä vanhassa lapsuudenkodissani, sarjan osat pyörivät läppärilläni tuotantokaudesta seuraavaan. Kuusi vuotta sitten elettiin aikaa ennen Netflixiä, niin kävin aina edellisen katsottuani hakemassa uuden kauden Iisalmen Citymarketista.

Ihan viimeisiä osia katsoin vielä sinä päivänä, kun lapsivedet olivat jo aamupäivällä menneet.

Greyn anatomia on loistavasti käsikirjoitettu sarja. Lääkärit ja kirurgit ovat inhimillisiä ihmeiden tekijöitä ja sairaalan ihmissuhdesoppa sopivan herkullinen. Hahmojen moniulotteisuudesta kertoo se, että jaksoin katsoa heittämällä sarjaa ensimmäiset kymmenen tuotantokautta.

Jo ennen kuin käsikirjoittajat tappoivat Meredithin puolison Derek Shephardin, homma alkoi kuitenkin tökkiä.

Kun päässä on puuroutunut kokonaan kuka hahmoista on ollut kenenkin kanssa, sarja on pyörinyt liian kauan. Hyvä tv-draama alkaa tuntua tuolloin halvalta saippuaoopperalta. Myös siinä vaiheessa, kun katsojasta tuntuu, että liian monta kirurgia on kuollut tai sairastunut dramaattisesti, alkaa touhussa olla tekohengittämisen makua.

Mikään ei enää yllätä – tai tunnu miltään. 

Välinpitämättömyys on rakkauden päättymisen merkki. Sama pätee suhteessani Greyn anatomiaan. Kolmesta viimeisestä tuotantokaudesta olen katsonut jakson sieltä toisen täältä. En katso sarjaa enää kirurgien ihmissuhdesopan, vaan potilaiden tarinoiden vuoksi. Mutta voisin olla katsomattakin. Usein, jos aikaa on, valitse jotain muuta kuin Greytä.

Olen sarjan kanssa eroprosessivaiheessa.

Parasta mitä tässä erossa voisi tapahtua olisi se, että tuotantotiimi ilmoittaisi sarjan päättymisestä. Haluaisin kuitenkin nähdä, miten ex-rakkailleni kävisi. 

Toivottavasti hyvin.