Hae
Gaalanainen

HYPOXI sopii stressin keskellä pehmeyteen taipuvaiselle – jakso palautti ja poltti rasvaa

Niin meni vuosi 2022, miten suunnittelin. Ilman isompaa projektia. Lopulta oli aika helppoa sanoa ei muutamille kiinnostavillekin kyselyille. Kun yksi isompi projekti, jota olin ajatellut tämän vuoden alusta aloitettavaksi kariutui kesällä, niin olen yrittänyt ajatella, että kaikella tälläkin on joku tarkoitus. Ehkä universumi haluaa estää mua vetämästä enää ihan jatkuvasti äärirajoilla?

Terapiassa mietin sitäkin, että onko joku vanhan syömishäiriöisen mielen tiedostamaton ajatus, että kun tehtävänä olisi vain normityöt, että nyt projekti voin olla minä itse (eli laihtuminen). Myös terapeutti on halunnut painottaa, että teraapiassa minulla olisi mahdollisuus vain olla, eikä siitä(kään) tulisi mikään suoritusprojekti.

Aika hyvin joku voima tai sattuma loi kapuloita rattaisiin, mikäli jotain tuollaista mieli oli tiedostamatta juoninut.

Keho – huonokuntoisempi kuin koskaan

Alkuvuoden korona jälkioireineen kesti alkuvuoden. Kaksi viikkoa normaalia hyvinvointia ylläpitävää (liikunta)rytmiä, jonka jälkeen murtui nilkka. Sen parantelu olikin sitten omanlainen projekti, ennen kaikkea pääkopalle. En koskaan ole ollut niin pitkää aikaa ilman liikuntaa, mitä tuo nilkan parantelu vaati. Keho tuntui lopulta syksyn alussa sellaiselta, jolta ajattelin sen ehkä joskus vanhuusiässä tuntuvan. Kaikki luontainen liikekieli tanssien tai voimisteluliikkeitä demonstoiden oli poissa. Liikeradat jäykkiä ja lihaskunto lähes nollissa.

Olin niin onnellinen, että pystyin ja pääsin lopulta urheilemaan! Painoin syyskuusta syyloman alkuun ja nautin kun voimat alkoivat palata. En miettinyt liikaa ruokavaliota tai lihaskasvua, vaan helpotuin joka kerta, kun voimat palasivat

Sitten. Erään perjantai-aamuisen jumpan jälkeen istuin Teams-palaveriin autoon (tätä aikatauluoptimointia). Istuin autossa noin tunnin, jonka jälkeen ajoin kotiin. Jatkoin töitä kotona, mutta kun nousin lounaalle selkää vihlaisi niin, että taju tuntui lähtevän. Jouduin perumaan kaikki syyslomasuunnitelmat viikonlopulta, sillä en voinut muuta kuin maata (joka sekin sattui). Kun lopulta pääsin lääkäriin sain diagnoosiksi noidanuolen – ja jälleen liikuntakieltoa. Olin aloittanut liian rajusti.

Neljäkymmentä vuotta lähestyy

Samalla tämä oli ihan todellinen muistutus, että tänä vuonna tulee neljäkymmentä vuotta täyteen. Keho ei todellakaan kestä samanlaista rääkkiä kuin parikymppisenä. Lisäsin nöyrästi palauttavaa kävelyä ja venyttelyä. Samalla muistin vanhan ystäväni Hypoxin!

Muistin taas Hypoxin olemassaolon, kun aloin miettiä aivoinfarktin jälkeen rauhallisia harjoitusmuotoja, jotka ovat toimineet kohdallani. Tilanne oli muutenkin toisenlainen kuin kaksitoista vuotta sitten, kun kokeilin ensimmäisen kerran Hypoxia. Tuolloin olin  Hypoxi-kuurin tehdessäni olin synnyttänyt vasta esikoiseni. Lähtöpainoni ja kokoni oli huomattavasti pienempi. Kuukauden jakson aikana ei paino tuolloin laskenut, mutta senttejä lähti mukavasti reisistä ja lantiosta, joihin harjoitus kohdistettiin.

Kaksi vuotta sitten kiinteydyin Hypoxilla viisi kiloa ennen kaikkea miellyttävällä tavalla. Hypoxi kun on hyvä palautusmuoto repivien treenien vastapainoksi. Kehossa kävi kuurin aikana mukava hyrinä ja myös muut treenit kulkivat itsellänikin paremmin.

Nyt kaipasin taas jotain jotain palauttavaa ja tehokasta.

Mitä Hypoxi siis on?

*Hypoxin on kehittänyt itävaltalainen urheilufysiologian erikoislääkäri, joka oli vuosia mukana lihavuustutkimuksissa. Hän tutki erityisesti keinoja, joilla voidaan vaikuttaa naisten kehon ongelma-alueidin hoitoon ja muokkaamiseen.

*Hypoxi-kuuri suunnitellaan yksilöllisesti asiakkaan omien tavotteiden mukaan.

Hypoxi-laitteet:

*Ihopuku toimii alkulämmittelynä ja valmistaa kehon rasvanpolttoa varten.  Ihopuvussapuvun alla on yli 400 ilmakuplaa, jotka hierovat kehoa joka puolelta vaihtelevalla ilmanpaineella. Sen tehtävä on vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja pintaverenkiertoa. Selinmakuulla tapahtuva hoito kestää 20 minuuttia ja on rentouttava. Se kiinteyttää myös todellä tehokkaasti ihoa.

* Sukkulapyöriä on kahta erilaista. On makuultaan sekä istualtaan poljettavia. Niiden vaikutus on käytännössä sama; polttaa rasvaa kehon alaraajoista sekä vatsasta. Käytin pääsääntöisesti pystypyörää, joka auttoi työpäivänä jalkoihin kertyneiden  nesteiden poistamiseen.

* Juoksumatto, jossa rasvanpoltto on suunnattu vatsan alueelle. Miehet käyttävät tätä laitetta keskimäärin enemmän.

Oma tavoite:

Ennen ensimmäistä *Hypoxi-kertaa Hypoxin Tammiston toimipisteessä minusta otetaan mitat. Painoa en halua enää punnittavan, sillä pelkään, että sen tarkkailu aiheuttaisi lopulta Hypoxi-jakson aikana enemmän stressiä, joka vaikuttaisi negatiivisesti koko prosessiin. Painoni huitelee normaalipainon ylärajalla, viime keväänä se kiepsahti yli. Eniten huolestuttaa vyötärörasvan lisääntyminen, jota tuli liikkumattomuuden myötä.

Ihanteellisessa kuukauden Hypoxi-kuurissa treenataan yhdistelmähoitoa (ihopuku 20min+30min aerobinen laite) kolme kertaa viikossa. Noina päivinä noudatetaan myös ruokavaliota, jonka saa valmiina. Käytännössä Hypoxi-treenin jälkeen on hyvä olla muutama tunti syömättä, jotta rasvanpoltto pysyy käynnissä. Sen jälkeen nautitaan proteiinipainotteista ruokaa.

Pääsin itse Hypoxiin niin sanotun kuurin aikana 2-3 kertaa viikossa.  Väliin mahtui myös viikon sairastumisjakso, jonka aikana normirytmi (jonka muutoksiin alan olla enemmän kuin tottunut), tulee taas vaihtelua. Hypoxi-päivinä syön ohjelman mukaan, muuten kuten normaalistikin.

Sovin suurimman osan Hypoxi-kerroista illan viimeisille vuoroille. On ihanan rentouttavaa päästä ensin 20 minuutiksi hierovaan ihopukuun, jonka hyrinään usein nukahdan. En tiedä, olenko jotenkin poikkeus, mutta oikein tunnen, miten pyöräily laittaa kehon kuonat liikkeelle.

Neljän viikon Hypoxin jälkeen totean, että Hypoxi on minun keholleni paras palauttaja ja samalla rasvanpolton käynnistäjä; senttejä lähti nytkin 22,7! Tärkeintä oli, että rasvaa lähti vyötäröltä ja alavatsasta. Ensimmäistä kertaa viime kevään massakauden jälkeen, housut tuntuvat taas asettuvan normaalisti jalkaan. Myös iho siloittui ja treenaaminen tuntui muutenkin hyvältä ja tehokkaalta.

Nyt kun olen palannut kolmen viikon lomalta Kaliforniasta ja käyn parhaillani läpi kevään aikataulua. Haaveilen, että voisin pitää yhden (ylläpitävän) Hypoxin viikko-ohjelmassa kevään ajan. Se toimisi samalla palauttavana treeninä – ja olisi sillä tavalla lisäämässä kokonaisvaltaista jaksamista kevään ajan. Vaikka Hypoxi onkin aika iso taloudellinen satsaus, niin siihen panostaminen kannattaa tällaiselle ylikierroksilla helposti pyörivälle ja pehmeyteen taipuvaiselle.

Hinnat ja varaukset  –  Tammiston Hypoxi-pisteessä

12x rasvanpoltto (eli pyöräily tai juoksumattotreenit) maksaa 590e

12x yhdistelmähoito (eli ihopuku ja pyöräily) kustantaa 790e

* konsultaatio on aina ilmainen. mainitsemalla gaalanainen saa  jaksoon yhden ylimääräisen Hypoxi-kerran.

Hyvää, jokaisen näköistä, vuotta 2023 kaikille!:)

*palvelusta saatu alennusta

 

Jouluksi Kaliforniassa – parin muuttujan jälkeen

Olen vähän etukäteen haikeillut, että vietän ensimmäistä kertaa joulua muualla kuin Suomessa. Nyt kun ollaankin päästy viettämään aika valkoista joulua viime viikot, haikeus on karissut innostukseen.

Meidän piti lähteä joululomalle Kaliforniaan jo viime jouluksi, mutta tuntui, että korona-aika toi liikaa X-factoreita. Mutta tämän vuoden X-factorit ne vasta aikamoisia ovatkin; sydäntäsärkevimpänä sota, mutta toki sen lieveilmiöt energiakriisi ja hintojen nousu on saanut meikäläisenkin muutaman kerran nielaisemaan. Olen lentänyt viimeksi reilu kolme vuotta sitten; joten tällä tahdilla en välttämättä ole mikään pahin lentosaastuttaja, mutta onhan sekin asia, jota pitää aktiivisesti ottaa huomioon koko loppuelämä (loma)suunnitelmia tehdessä miettiä. Mutta salailemaan en reissua ala, enkä väittää, että rahtilaivalla tultiin Atlantin yli ja siitä patikoimalla jatkettiin hillsien yli Los Angelesiin.

Ensimmäinen amerikkalainen joulu

Ollaan siis toki reissattu Kaliforniaan monta kertaa aikaisemminkin; lasten isotäti, eli Amerikan mummi asuu siellä perheensä kanssa ja ollaan tosi otettuja, että päästään viettämään siellä heidän kanssa nyt amerikkalainen joulukin. Mun äiti on lähdössä mukaan, ostettiin reissu hänelle kuusikymmentävuotislahjaksi. Odotan kovasti ihan sitä perinteistä jouluista jenkkipöhinää kaupoissa ja huvipuistoissa. Jännä nähdä, että ovatko jenkit myös säästäneet jouluvaloissa? Ollaan tultu sinne kerran aikaisemmin välipäivinä, niin voin sanoa, että kyllä kalpeni meidän jouluvalot pumpattujen valopukkien rinnalla.

Olen ollut somen suhteen (algoritmien armoilla oleminen on alkanut ahdistaa) hiljaisempi ja viettänyt nyt syksyllä tietoisesti vähemmän aikaa täällä bloginkin puolella. Mutta reissusta ajattelin laittaa video- ja kuvaraporttia nyt tasaisesti, mutta fiiliksen mukaan. Meillä on sellainen tilanne, että aika monet paikat Losissa on Disneylandeineen aika montaa kertaa nähty, mutta halutaan vielä kuopukselle sekä äidille niistä muistijälki. Joten mielelläni päivittelen niitä jouluisessa (johan oon muistanut mainita, että se mun lempijuhla) valossa! Eli Instagramin puolella (@gaalanainen) lisää jorinoita ennen ensi vuotta.

Rauhallista joulun aikaa kaikille