Napapiirin sankarit 3 -elokuva kestäisi vähemmänkin osoittelevaa huumoria
2
Huumori on tunnetusti lajeista vaikein. Itse nauran – siis silleen ihan oikeasti vedet silmissä ja kuset housussa räkätän – eniten sattumuksille ja sellaisten muistelulle. Myös terävät, hauskat huomiot ja arjen tilanteissa koomisen puolen esiintuominen naurattavat.
On muutama elokuva ja tv-sarja, jotka ovat saaneet minut nauramaan tuolla tavoin. Kakkapissaohokatopippelijäätyy -huumori ei jostain syystä ole oikein ikinä meikäläiseen iskenyt. En tiedä, olenko rajoittunut, kun minulle tulee American Pie -tyyppisistä elokuvista enemmin hohhoijaa -fiilis.
Tänään ensi-iltansa saava Napapiirin sankarit 3 -elokuvan huumori liikkuu asteen liikaa tällä American Pie – alueella, tosin tummemmalla kotimaisemmalla twistillä höystettynä. Elokuvasarjan kolmososassa Jannea (Jussi Vatanen) masentaa ja hän lähtee etsimään itseään tunturiin. Haaveiden luontoretriitistä ollaan kuitenkin kaukana, kun vaellukselle tunkee mukaan kaverit.
Samaan aikaan Inaria (Pamela Tola) ahdistaa kotiäitinä oleminen ja hän lähtee tuulettumaan yritysten välisiin suojalkapalloturnaukseen.
Tykkään Napapiirin Sankarit -elokuvien perusideasta; 2010-luvun joutilaat-sukupolvi hengailemassa siellä, missä pimeys kestää pisimpään. Pääosia näyttelevät Jussi Vatanen, Pamela Tola, Timo Lavikainen ja Kari Ketonen selviävät tälläkin kertaa lappilaisista rooleista kunnialla.
Elokuvassa oli myös muutamia kohtauksia, joille nauroimme ystäväni kanssa ihan aidosti.
Välillä vain tämmöisten draamakomedioiden ystävästä tuntui elokuvaa katsoessa, että sinänsä hyvä idea ja kiinnostavat hahmot menevät hukkaan, kun homma vedetään ihan housut pois -meiningiksi. Hahmot ovat kuitenkin sen verran herkullisia, että heille voisi kirjoittaa vähemmänkin osoittelevaa huumoria.
Napapiirin sankarit 3 -elokuvan ensi-ilta 23.8 kautta maan. Leffan kanssani katsoi ja arvioi ystäväni, elokuvakriittiinen tanssitaiteilija Henkka Sarajärvi.
Lue myös: Krista Kosonen tekee jälleen kerran elämänsä roolin Miami-elokuvassa
Katsoin juuri NS kolmosen ja on sanottava, että osaa se Tiina Lymi näköjään tehdä huonojakin elokuvia. Ja jos vielä joku ohjaaja keksii esitellä jossakin elokuvassa Santtu Karvosen munasillaan, niin poistan varmistimen aseesta. Äänityksestä ei saanut juuri mitään selvää. Tekstitykset, pliis.
Tuota äänihommaa minä en pistänyt merkille, mutta itse asiassa yksi tuttuni valitti samasta Facebookissa elokuvan nähtyään.