Korona mahdollisti kiireettömän hengaamisen.

Kun kuulin torstaina koronan aiheuttamista rajoituksista, minuun iski hetkeksi puhdas lamaannus. Muutaman tunnin sisällä sähköpostiin tuli 12 työkeikan peruutusta. Lasten kisa- ja turnauskalentereista vedettiin ruksit yli seuraavalta kuukaudelta kymmenen tapahtuman päälle. Oma työmatkani Tanskaan peruuntui, samoin lapsen kisamatka sinne. Äsken laskin, että koronaviruksen ehkäisy ja välttelytoimenpiteet vapauttavat kalenterista 51 menoa! 

Itsekkäästi suoraan sanottuna veetutti! Olin saanut kevään työt pitkälle myytyä, koko perheen aikataulut soviteltua. Esikoiseni levitteli käsiään, he olivat hioneet iltakaudet uutta ohjelmaa ja kisakauden piti alkaa nyt seuraavana viikonloppuna. Myytyjen töiden tilalle tuli taloudellinen epävarmuus kun mietimme lomautusuhkaa ja omien töiden uudelleenjärjestelyjä ja peruuntumisia.

Korona-viikonloppu on tuntunut toiselta todellisuudelta.

Oli outoa herätä lauantai-aamuna, kun yhtäkkiä koko päivä oli vapaa. Mihin haluaisimme tai voisimme tämän kaiken vapautuvan ajan käyttää? Mietin kaappien perusteellista konmarittamista, kuopuksen valokuva-albumin päivittämistä. Toisaalta ihan vain oleilu houkutti.

Vapaus tuntui jopa huumaavalta, mutta huomasin pian, että se oli toisenlaista kuin normaalisti. Elokuviin ja hoplopeihin, jonne emme normaalisti perheen kanssa ehdi, ei kai olisi hyvä mennä nytkään. Ei kai kuntosalille menokaan ole nyt kokonaisuutta ajatellen kovin järkevää?

Kuitenkin huomasin, että päivä lipui nopeasti enempää suunnittelematta tai ohjelmaa järjestämättä.

Aamupäivästä mies alkoi pitää parin muun lätkä-isän kanssa pojalle ja tämän kavereille ”vetoklinikkaa”, harjoittelivat kolme tuntia lätkämaaliin laukaisuja. Kun kavereilla ei ollut harrastuksia, niin piha alkoi täyttyä lapsista (samalla vetoklinikan pitäjät taisivat nauttia samalla muutaman coronan). Sain esikoisen mukaan kävelylenkille ja illasta kaveriperhe pyöräili meille. Lämmiteltiin lapsille edellispäivän pastabolognesea ja heitin karjalanpiirakat uuniin.

Lapset juoksivat vielä illasta pihalla, katsoivat hetken Maikkarin uutta Masked Singer Suomi -ohjelmaa. Lapsilla on kyky ottaa asiat sellaisina kuin ne tulevat.

Samalla ymmärrän, että tämä kaikki varovaisuus on ainoa oikea tapa toimia. Nyt ei ole itsekkyyden aika, vaan on pakko miettiä kokonaiskuvaa ja heikoimpien terveyttä, sekä sairaalajärjestelmän toimivuutta. Ja toivoa, että tästä ei seuraa lamaa ja henkilökohtaisia konkursseja.

Tänään sunnuntaina ollaan pelattu uunoa ja ulkoiltu. Ja kohta pitäisi kokata seuraavan viikon ruokia. Huomaan, että kun minulta lähtee alta minuuttiaikataulu, niin hanskat tahtovat pudota kerralla kokonaan. Eli kun kontrolli hellittää, niin iskee jonkunmoinen saamattomuus.

Mutta nyt täytyy vain ajatella, että jokainen toimii ja tekee valintoja kokonaisuuden hyväksi.

Se, että ei nyt pääse harrastuksiin, elokuviin ja hoploppeihin on pientä, kun miettii infektiovaarassa olevia pitkäaikaissairaita, jotka ovat erityksissä vuosia. Ehkä kestämme tämän muutaman viikon tai kuukauden.

Ja lopulta kaikki on hyvin suhteellista.

Vaikka esikoinen on toki harjoitellut ahkerasti, niin juttelin torstaina taitoluistelija Emmi Peltosen kanssa, jolta oli peruuntunut MM-kilpailut. Juuri kun hän oli hyvässä kunnossa!

Vaikka omia töitä peruuntui, niin minulla on silti kalenterissa töitä ja kasa rästitöitä! Näin torstaina useita artisteja ja tapahtumajärjestäjiä, joilta oli peruttu aivan kaikki!

Ja vaikka talous huolettaa, niin tämä ei ole sotatila, jossa pitäisi pelätä ulkona liikkumista tai välitöntä hengen menettämistä. Meillä on ruokaa (vaikka ei olla hamstrattu), katto pään päällä ja ennen kaikkea toisemme.

Se on lopulta kaikki.

Lpve is blind on superkoukuttava.

Juuri kun leuhotin edellisessä postauksessa järkevistä nukkumaanmenoajoistani, niin pistin sitten koko homman uusiksi! Syynä on Netflix-uutuus Love is Blind -reality, jota muutaman viikon pohdinnan jälkeen päätin katsoa yhden jakson. Sarjan idea kuulosti niin erikoiselta, että ajattelin sen olevan vain yksi outo realitykokeilu muiden joukossa.

Sarjassa kymmenet miehet ja naiset tapailevat toisiaan pelkän seinän läpi. Käytännössä homma meni niin, että miehet ja naiset olivat omilla puolillaan. Sitten he tekivät seinällä eristetyissä hyteissä pikatreffejä, mutta eivät siis nähneet toisiaan. Jos suhde kehittyi niin pitkälle, että pari rakastui, mies (tai nainen) kosi. Vasta kihlautunut pari sai nähdä toisensa, jonka jälkeen edessä oli yhteinen loma sekä yhteisasumiskokeilu. Pakkaa sekoitti toki se, että muut toisensa löytäneet parit (eli joita kukin oli ristiin seinän läpi tapaillut) lomailivat samassa paikassa ja parit myös asuivat samalla alueella kokeilun ajan.

Lopussa on sitten häät, jossa molemmat vuorollaan päättävät papin ja koko seurakunnan edessä, menevätkö naimisiin.

Sen sijaan, että olisin nukahtanut tällä kertaa tämän(kin) realityspektaakkelin ääreen havahduin ensimmäisenä katseluiltana kello 00:20 Netlixin ”haluatko jatkaa katselua” -ilmoitukseen ja huomasin, että olin katsonut sarjaa KOLME TUNTIA!

Tämä oli kuitenkin vasta alkua, sillä nuokuin sarjan parissa vielä seuraavat kaksi arki-iltaa (ja yötä), KOSKA MINUN OLI PAKKO NÄHDÄ SE LOPPUUN!

Nyt viikonloppuna yritin käsitellä, mitä ihmettä tapahtui?

1. En nimittäin ole oikein ikinä aikaisemmin syttynyt jenkki-realityihin. Bacheloria katsoin muutaman ensimmäisen kauden. Suomen Ensitreffit alttarilla -ohjelmaa taas rakastan! Ehkä Love is blind -sarjan osallistujissa oli jotakin samaa; suurin osa heistä on ihan tavallisia amerikkalaisia, jotka suhtautuvat kokeiluun avoimin mielin ja toivovat löytävänsä kumppanin. Omia suosikki-ihmisiäni olivat Lauren, Cameron, Kelly, Kenny – ja vastustamaton Matt! Arvostin myös Damianin rehellisyyttä todella vaikeassa paikassa! Toki muutama tosi-tv-tyrkky mahtui toki tähänkin formaattiin, mutta he sekoittivat mukavasti pakkaa.

2.   Rakastan sitä ajatusta, että ulkonäöllä ei olisi merkitystä! Formaatissa ihmiset rakastuvat toiseen tietämättä, miltä tämä näyttää. Rivien välistä voi lukea muutamia pettymyksiä, kun tapaamisen aika koittaa. Yksi kihlautuneista väittää ennen miehensä tapaamista, että hänestä on aivan sama, vaikka tyyppi näyttäisi peikoilta. Kun mies onkin sitten oletettua lyhyempi, sama nainen mainitsee monta kertaa myöhemmin ohjelman aikana, että pitää yleensä isokokoisista miehistä.. Ohjelmaan hakeutuneet ihmiset olivat ainakin minun silmään keskimäärin aika hyvännäköisiä, joten todellista viehättävyyden testausta sarja ei kuitenkaan tuonut joka parin kohdalla esille. Ja useinhan se menee niin, että jos tykkää toisesta muuten, hän alkaa näyttää myös hyvälle omissa silmissä.

3. Sarjassa kihlautuneiden parien määrä yllätti tuotannon. Kihlapareja oli oikeasti kahdeksan, mutta lopulta tuotanto pystyi seuraamaan vain kuuden parin käänteitä. Tuotanto oli varautunut, että kihlapareja syntyisi vain muutama, joten siksi kaksi muuta paria (joita näytettiin jo alussa muutenkin vähemmän) jäi pois kuvauksista. Eli rakkaus oli sokeampi kuin tuotantokaan jaksoi alkuun uskoa. ulkonäöllä oli joillekin väliä, vaikka olisi rakastunut seinän läpi.

4. Kokeilu oli sinälläänkin kiinnostava, että keskenään pariutuneet kihlaparit sopivat toisilleen myös niin sanotusti ulkoisesti. Siksi aloin jopa alussa epäillä, että onko koko homma käsikirjoitettu. Vai miten juuri röyhkeän komea Matt iskee eniten naisia myös seinän läpi?

Sarjan kuvauksista on kuitenkin yli vuosi aikaa ja viimeinen ”missä he ovat nyt” -jakso osoitti viimeistään, että osa pareista on yhä yhdessä. Tietenkin olen stalkannut myös heidän Instagram-tilinsä. Ja seurannut heidän promootiokiertuetta, jota he ovat tehneet Jenkeissä viimeisen jakson aikaan. Olen myös yrittänyt etäisesti muistella elämää, jota elin ennen tämän sarjan alkamista.

5. Sarja onkin tehnyt sen esiintyjistä tähtiä. Monen heistä Instagram-seuraajien määrä on noussut kuukauden aikana muutamista sadoista tai tuhansista lähemmäs miljoonaa (ja tuntuu nousevan joka katselulla). Ymmärrän sen hyvin; minäkin haluan tietää mitä heille kuuluu nyt. Megalomaaninen julkisuus saattaa vaan asettaa ongelmia mahdollisen seuraavan kauden kohdalle.En haluaisi että jatkossakaan sarjaan pyritään etsimään rakkautta vääristä syistä.