Toivottu kotiesittely – vapputwistillä!
1
Kotiesittely on vähän viivästynyt, sillä jotenkin tuntuu, että aina vähintään yksi huone on täynnä kasoja ja kaaosta. Ei vaikka, kuinka yhä noudatan 3+1 -järjestelmää, eikä ylimääräistä kamaa juuri ole kaapeissa. Mutta tämä kaaosspotit taitavat olla vain elämää.
Yleensä saadaan huoneet sellaiseen kuntoon, kun ne on ajateltu, kun meille on tulossa vieraita. Nyt vappuna juhlitaan lasten kavereiden ja heidän vanhempien kanssa, joita näemme tässä muutenkin tuossa yläterassilla grillaillen.
Eli meidän kotiesittely on nyt tällaisella vapputwistillä. Talo valmistui jouluksi 2015; tykkään simppelistä modernista tyylistä, johon on yhdistelty 60-luvun huonekaluja tuomaan lämpöä. Ja se ruskea sohva – sitä ei ole vielä tilattu. Ehkä se jää syksyn hommiksi.
Huoneita meillä on siis kuusi- neljä makuuhuonetta, työhuone (joka muutti koronan aikana alakerrasta yläkertaan) ja tietysti olohuone. Yksi toive oli saada näihin kompakteihin neliöihin autotalli ja sen päälle aurinkoterassi, joka aukeaa yleensä vappuna ja fiilistellä pystyy yleensä syyskuuhun.
Aloitetaan täältä työhuoneesta, joka on nyt yläkerrassa.
Tämä on ihan kompaktin kokoinen, mutta jotain papereita piti jättää siirron yhteydessä alakertaan vanhaan työhuoneeseen.
Yläkerran kylppäri on periaatteessa mun valtakunta.
Olkkari onkin ollut jo edellisissä postauksissa monta kertaa. Taulua yhä kaipailen.
Meidän keittiö on aika kompkatin kokoinen.
Yläterassi melkein valmiina vappuun.
Autotallista tullaan nykyään pojan huoneeseen, siis siihen mun ex-työhuoneeseen. Tämä on ollut lapsilla etätreenejä varten huone. Puolat normaalisti vapaana, mutta illan pikkuvieraita ajatellen torppasin ne pehmoleluilla.
Pelipaita oli jätetty koulun vappujuhlia varten, joten jannu lähti äsken rullaluistimilla.
Jos mietitte, mikä tuo härveli tuossa on, niin se on Game Changer. Sellainen jääkiekkopeli, jossa harjoitellaan Speden pelien tapaan kai mailankäsittelyä (olin itse totaalisen surkea).
Kuopuksen huone on meidän viimeinen vaaleanpunainen alue.
Alakerran kylppärin yhteydessä on sauna.
Aika hyvin mahdutaan just meidän perhe saunomaan. Eräässä valmentajien saunaillassa tänne mahtunut ennätysmäärä jannuja. En ollut näkemässä toim huom.
Tämmöistä meillä – toivottavasti saadaan aurinkoa. Ihanaa vappuviikonloppua kaikille!
Lue myös
Uusi sohva vai seinän maalaus?
Miten saan pidettyä kalenterin järjestyksessä, mutta en kotia – 3+1 -järjestelmä testissä
Hesarissa on hyvä artikkeli siitä, kuinka koulu ja yhteiskunta voivat vaikuttaa koulukiusaamiseen ja mitkä seikat kiusaamiseen vaikuttavat.
”MITEN kiusaavalle lapselle saadaan järkeä päähän? Vastausta tähän kysymykseen etsitään kuumeisesti, sillä niin kauan, kun kiusaaminen jatkuu, kiusattu lapsi kärsii. Jos järkipuhe ei auta, vaaditaan kiusaajalle tiukempia rangaistuksia.
Juuri nyt asenneilmapiiri on kova. Kun rankat väkivallanteot nousevat otsikoihin, kiukku kiusaavia lapsia ja neuvottomia aikuisia kohtaan nousee. Rangaistuksiin keskittyvä keskustelu on muutenkin nostanut päätään koko kuluneen vuosikymmenen ajan, sanoo Maija Gellin. Hänen mukaansa rangaistusten vaatiminen ja syyllisten osoittelu linkittyvät suoraan vihapuheen ja vastakkainasettelun nousuun.
Jokaisella peruskoululla, lukiolla ja ammattioppilaitoksella tulee olla opiskeluhuoltosuunnitelma ja kiusaamisen vastainen suunnitelma. Ensisijaisesti kiusaamiseen puututaan keskustelemalla ja seurannalla. Jos nämä eivät auta, voidaan tehdä muutoksia opetusjärjestelyihin ja käyttää kurinpidollisia keinoja.
Tarvittaessa apua tulee pyytää poliisilta, ja vakavissa väkivaltatapauksissa niin tulee tehdä välittömästi. Jos kiusaaminen täyttää rikoksen tunnusmerkkejä, voidaan alle 15-vuotiaankin kohdalla käynnistää poliisin esitutkinta. Vahingonkorvausvastuu kiusaajalla on aina.
Sanktioihin keskittyminen ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa. Christina Salmivallin mukaan empatian herättäminen ja rangaistus yhdessä näyttävät toimivan paremmin kuin kumpikaan yksistään. Kun lapsessa herää ymmärrys siitä, miltä kiusaaminen toisesta tuntuu, joutuu omaa käytöstään pohtimaan uudemman kerran.
Restoratiivinen sovittelu, jota Maija Gellin kouluttaa, irtisanoutuu rangaistuksista kokonaan.
”Tutkitusti hyviin tuloksiin päästään, kun tehdään sovittelussa vastuunoton sopimus ja seurataan sen toteutumista. Vastuunkanto on osapuolilla itsellään, eikä auktoriteetilla, joka määrää sanktioita.”
Jos kiusaaminen täyttää rikoksen tunnusmerkit, tulee asia selvittää viranomaisten kanssa, Gellin sanoo.”
Koko jutun voi lukea Helsingin Sanomista.
https://www.hs.fi/perhe/art-2000007958293.html