Miksi en voisi olla ihminen, joka ei olisi koko ajan kehittämässä mielessään jotain uutta projektia? Miksi en voisi olla ihminen, joka olisi vain puuttumatta asioihin tai yrittäisi järjestää sellaisiakin asioita, jotka ei omaan elinpiiriin kuulu (kuten sinkkukavereiden naittaminen)?

Miksi en voisi olla ihminen, joka ei jäisi miettimään ja murehtimaan jonkun sattumalta kaupan kassalla tai junassa kohdatun yksinäisyyttä tai tarinaa – johon mielikuvitus lisää aina pahimman mahdollisen skenaarion?

Voisipa olla niin, että osaisin sanoa omista rajoista ennen kuin joku raja ylittyy niin pahasti, että sanon lopulta pahasti. Osaisinpa laittaa edes joskus oman hyvinvoinnin kunnianhimoisten projektien ja merkityksettömien miellyttämispyrkimysten edelle. Voisinpa olla ihminen, joka osaisi ottaa iisisti muutenkin, kun sen pienen hetken jonkun valtavan suuren työtavoitteen täyttymistä.

Osaisimpa nauttia tästä kaikesta mitä minulla on, ilman jatkuvaa menettämisen pelkoa, tarvetta kontrolloida kaikkea.

terapian aloittaminen

Syksyn 2021 aikana minusta tuntui, että olen niin solmussa omien ajatusten kanssa, että päätin vihdoin hakeutua terapiaan. Pääsin aikanaan – siis sellaiset viistoista vuotta sitten –  ylioppilaiden terveydenhuollon kautta terapiaan, kun odotin esikoista liittyen syömishäiriööni, mutta lopetin sen kesken. Ajanhukkaa juosta itkemässä, kun on tehtävänä uraa, ajattelin 24-vuotiaana ja uskottelin itselleni, että kaikki on hyvin.

Hyvin vahvasti näyttää siltä, että saan tälle alkaneelle vuodelle Kela-tuetun terapian. Syksyn ajan maksoin terapiamaksuni itse ja se kannatti; löysin juuri minulle hyvän terapeutin, joka selvitti hyvin viisaasti jo ensimmäisellä tapaamiskerralla kaavion, miksi tunsin olevani niin hukassa, riittämätönkin. Olen vastannut niin pitkään muiden odotuksiin, että en yksinkertaisesti enää tiennyt kuka olen ja mitä itse haluan.

Tämä ei tietenkään ollut tai ole näin suoraviivaista, ei edes kaaviossa, mutta se oli alku. Alku, jota hiljalleen viime syksyn aikana purettiin ja jatketaan taas, kun päätös tuetusta terapiasta tulee tammikuun puolessa välissä toivottavasti on tullut.

2022 – minua itseäni varten?

Ei ole kenellekään uusi tieto, että kannamme mukanamme edellisten sukupolvien taakkaa ja tapoja – osa tiedostettuja osa tiedostamattomia. Yksi ensimmäisiä ajatuksia oli helpotus; ompa hyvä, että olen nyt täällä, että en jatka tätä kaavaa omien lasten kanssa.

Terapeutti sanoi, että niin, mutta nyt olet täällä vain itsesi takia. Se kuulosti ja kuulostaa jotenkin, no vieraalta. Mutta sitä opettelen tänä vuonna myöhään perjantai-iltapäivisin aina 45 minuutin ajan.

Tavoitteena vuodelle 2022 terapiassa ja noin elämässä yleensäkin säilyttää kiltteys, kunnianhimo ja usko hyvään, mutta asettaa myös omat rajat. Olla ystävällinen ja suora miellyttämättä tai loukkaamatta. Myös isommat projektit olen nyt kieltänyt itseltäni; sellaisen saan aloittaa vasta 2023, jos joku oikein inspiroiva osuu kohdalle. Minun itseni takia.

Ihania uutisia vuoden alkuun

Saimme vuoden ensimmäisenä päivänä Varpu Hintsasen kanssa ihania uutisia. Valo joka ei kadonnutkaan -kirja on ehdolla Suplan Audio Awardseissa Vuoden äänikirjaksi. Ihan todella paljon olemme saaneet kirjasta palautetta. Jos yhtään tuntuu, että Valo voisi olla sinusta vuoden 2021 äänikirja niin olisimme todella onnellisia ja otettuja, jos äänen kirjalle ehtisit käydä antamassa. Siihen menee about puolisen minuuttia ja sen voi tehdä täällä.

Onnellista vuotta 2022!

kuva Tapio Antere

Muistatteko ihanan hotellin, jossa lomailimme viime kesänä Vuokatissa? Silloin uhosin, että haluan kokea loman Hotelli Aatelissa* myös talvella. Sopiva ajankohta tuli yllättäen jo tähän syyskauden lopulle, kun Los Angelesiin jouluksi lähtö alkoi tuntua nykyisessä k-tilanteessa liian vaikealta.

Olin myös säätänyt lapsille harkoista lomaslotin ennen joululomien alkua, joten miksi ei nyt ennen jouluviikkoa?

Talvikauden luksusta

Päätös osoittautui hyväksi, sillä aattoa edeltävä viikko oli yleisestikin Vuokatissa vielä rauhallisempaa ennen pyhien sesonkia ja hinnat hieman edullisempia.

Saimme saman huonekokonaisuuden kuin viimeksi; lasten ja osan öistä kanssamme yöpyneen mummin huone oli oma kokonaisuutensa (esikoinen jäi cheerleader-kilpailuiden takia pois reissulta), joten molemmille lapsille ja mummille oli huoneessa omat sängyt sekä heille yhteinen kylppäri ja parveke. Väliovi meidän vanhempien huoneeseen oli käytännössä öitä lukuun ottamatta auki ja meidän kylppärin puolella oli sauna, jota oli näin helppo kaikkien käyttää.

Väliovi mahdollisti kuitenkin meille vanhemmille iltaisin vaikka leffan katsomisen rauhassa, kun lapset olivat unilla.

Rinteiden vieressä

Aatelin sijainti nousi talvikaudella uuteen arvoon. Vuokatin päärinteille – jossa myös lipunmyynti ja suksivuokraamo – pääsi hotellilta nipeasti kävelemällä noin 300 metriä mäen alas. Välineiden kanssa säätö jäi kaikin puolin minimiin.

Meillä oli molemmissa huoneissa omat kuivauskaapit ulkovaatteille, johon oli helppo saada rinnepäivän jälkeen märät rukkaset ja pipot kuivattavaksi. Sukset, pulkat ja muut mahtuivat isolle parvekkeelle. Lasten kanssa tällaista helppoutta arvostaa erityisesti. Mitä nopeammin kaikki käytännön hommat hoituvat, sen parempana säilyy lomafiilis ja kaikki pääsevät nopeasti nauttimaan meidän perheelle niin harvinaisista lajeista laskettelusta kuin hiihdostakin.

Talven fiilistelyä Spassa ja ravintola Ainoassa

 Myös kesällä testaamamme hotellin ravintola Ainoa ja hotellin oma Spa olivat erilainen kokemus näin talviaikaan.

Vietimme nimittäin yhtenä iltana hotellin ravintolassa Ainoassa pienimuotoisesti appivanhempieni ja veljeni perheen kanssa äitini 60-vuotissynttäreitä. Ainoan ruuat ovat aitoa lähiruokaa; kanttarellikeitto ja hirvikäristys maistuivat takkatulen ääressä lapsista aikuisiin.

Myös hotellin Spa, jossa olimme kesällä, tuntui kirpakan rinnepäivän jälkeen erityisen luksukselta, kun pääsi pulahtamaan lämpimään altaaseen ja saunomaan hulppeissa tiloissa revontulia muistuttavien discovalojen loisteessa.

Tällainen ”loma ennen lomaa” tuntui tähän kohtaan syksyä hyvältä ratkaisulta. Varmaan sama toiminee myös kevätkaudella, jotka haluatte talvilomakohteeseen järkevän ajomatkan päähän.

Tällä viiden päivän miniloman voimin täällä jaksetaan nyt  painaa hommia seuraavat kolme päivää ennen joulun viettoon vetäytymistä.

Ihanaa jouluviikkoa kaikille <3

Varaukset Aatelin hotelliin täältä. Aateli vuokraa myös hotellin läheisyydestä mökkejä.

*Huoneista saatu alennusta

lue myös:

Optimoija yllätettiin – kesäloma hotelli Aatelissa

Vuokatti TOP 5 kesäkohdetta lapsiperheelle