Viime viikkojen pahin kiire helpotti viikonloppuna. Ehdin katsomaan vähän rästiin jääneitä ohjelmia, pulkkamäkeen perheen kanssa ja kirjoitella taas enemmän blogia.

Olen jatkanut dieetitöntä elämää, mutta pyrkinyt syömään ruokia, joista tulee hyvä olo. Välillä – varsinkin kiireessä – tällaisten ruokien keksiminen on haastavaa. Enkä halua enää tässä elämässä tehdä syömisestä tai syömättä jättämisestä mitään numeroa, mutta jos kirjoitan kotona, pyrin syömään helppoa ja terveellistä ruokaa. 

Joten kuin tilauksesta Saara Aalto kertoi edellisessä Yökylässä Maria Veitola -jaksossaan ruokavaliomuutoksesta, ja mitä se sai aikaan hänen terveydelle ja vuosia jatkuineille oireille. Jatkuva maidoton ja gluteeniton ruokavalio vaatii jonkunmoista kekseliäisyyttä, joten ilahduin Saaran ja hänen avopuolisonsa Merin Marialle tarjoamasta aamiaisesta; riisikakuista väsätyistä "hampurailaisista", jotka ovat kuulema Saaran ja Merin suosikkeja.

Ja sattumoisin juuri niin yksinkertaisia tehdä, että maailman surkein kokkikin osaa niitä valmistaa. Viittaan jälkimmäisellä itseeni. Otin ideasta kopin ja duunasin heti omanlaisen version Aallon hampurilaisesta.

Paistoin juustonmakuisten riisikakkujen väliin kananmunia.

Päälle vielä tomaattia (ja seuraavalla kerralla myös avokadoa).

Sekoitin soijajugurttiin american-dippijauhetta "hampurilaiskastikkeeksi".

Onhan tää näin vähän arkisen näköinen, mutta

toimii! Ja kylkeen lauantain kunniaksi kylmää pepsiä. 

Oli oikeesti hyvää, vaikka kukaan muu taloudesta ei jostain syystä oikein innostunut edes maistamaan luomustani. Olen jopa jäänyt näihin vähän koukkuun. Yksi päivä vedin lounaaksi kolme hampurilaista, eikä silti tullut edes liian tuhti olo.

Tiedän toki että riisikakkujen terveellisyydestä on kiistelty paljon, koska ne sisältävät käytännössä vain hiilihydraatteja. Minulle riittää tällä hetkellä se, että kohtuudella käytettynä, ne sopivat ruokavaliooni ja oloni pysyy hyvänä.

Olen valmistautunut illan Oscar-juhlallisuuksiin asianmukaisin taustatutkimuksin. Jotenkin tämän vuoden ehdokasasettelusta päädyin lukeman tällaisia "uutisia".

Tiesittekö, ettö Oscar-palkintoa ei saa myydä ennen kuin on tarjonnut sitä akatemialle kymmenen dollarin hintaan? 

Oletteko kuulleet, että Leonardo DiCaprio olisi saanut synttärilahjaksi Marlon Brandonilta aikoinaan varastetun Oscar- palkinnon? (tässä tapauksessa hänellä olisi ollut jo takan päällä yksi patsas, ennen kuin Leo viime vuonna vihdoin voitti Oscarinsa Revanant-elokuvasta).

Itsekin olen haaveillut patsaasta. En toki näyttelijänä, enkä edes kirjoittajana. Vaan ihan puhtaasti sisustuselementtinä.

Hollywood Boulevardilla, Walk of Famen kupeessa olevissa matkamuistomyymälöissä, niitä olikin hyllykaupalla. Toki muuallakin nähtävyyksien lähellä olevissa myymälöissä oli patsaita myynnissä, mutta Walk of Famella oli kattavin kokoelma, mihin itse Los Angelesissa törmäsin. Best son! Best Godfather! Best nurse! Best office! Best whatevö you wanna be. 

Vaikka Oscar-voittaja.

Mietin pystin ostamista jo ensimmäisellä Los Angelesin reissullani vuonna 2010. Mutta mihin ihmeeseen voisin "Oscarin" asettaa?  Joka paikka tuntui liian nololta. Ja mies pyöritteli vielä tiukemmin päätään kultaloiston keskellä.

Toisella reissulla yritin vedota lapsiin, olisihan Best Actress tai Best Athlete -pystit hyvä läppä lastenhuoneisiin. Sisäinen konmarini kuitenkin näki pystit myös rojuläjän jatkumoina kaaoksen keskellä. Jätin ostamatta.

Kolmannella matkallamme, viime vuoden lopussa, marssin krääsäkauppaan hyvin määrätietoisesti. En välittänyt ovella lähtövalmiudessa silmiään pyörittelevästä puolisosta, helteessä kiukuttelevista lapsista, kun marssin patsaiden luo. Minulla oli visio. Sisustusvisio. 

Tuo (tässä tapauksessa hieman eri tavalla) himoittu patsas jatkaisi täydellisesti hammasmukini kultaprintin avaamaa kultaista sisutuslinjaa yläkerran kylpyhuoneessa (jonka alunperin piti olla minun kylppäri, mutta noooh).

Tasapuolisuuden nimessä päädyin tähän pokaaliin, vaikka…

..himoitsin todellisuudessa tätä. Sillä kukapa häntää nostaisi, jos ei kissa itse..

Vain muutama vieras on uskaltanut kommentoida patsasta harjoitteletko täällä peilin edessä kiitospuhetta -tyyliin.

Feikkipatsas on tullut jäädäkseen.

Aitoja sisustuselementtejä jaossa ensi aamuyönä Suomen aikaa, kunYLE Teema näyttää Oscar-gaalan sunnutain ja maanantain välisenä yönä 02.00 alkaen