Koronakesän tapaamiset pienemmällä porukalla.

Kesäkuun ensimmäisenä perjantaina kaverilta tuli viesti; tervetuloa huomenna koronakesän juhliin juhlimaan nelikymppisiä!

Apua.Tällaistako tämä nyt olisi, koronakevään jälkeinen, varovainen koronakesä? Tapahtumia, juhlia päivän varoitusajalla?

Ja toisaalta myös mahdollisuuksia osallistua päivän varoitusajalla niinä arvokkaina kesäviikonloppuina, jotka olin normaalisti huolella aikatauluttanut viimeistään vappuna.

Mutta olimme ja elimme ne syntymäpäiväjuhlat päivän varoitusajalla, kuten myös kotijuhannuksen jouluna sovitun maalaisjuhannuksen sijaan.

Päivänä, jolloin kirjoitin kustannussopimuksen, oli yksi kesän harvoja hellepäiviä. Päätin pitää torstain ja perjantain hellevapaata, sillä kiitos ja kirous koronan, normaaleja kesätapahtumia ei järjestetty. Tällaista hellevapaata en ollut itselleni koskaan aikaisemmin myöntänyt, mutta sen verran realisti olin, että tajusin kyllä, että kovin montaa näitä ei kesässä keskimäärin edes tulisi (ja tulikin myös niitä sadepäiviä, jolloin ehdin tehdä nuo oman hellevapaan rästityöt myöhemmin).

Poikkesin siis tuolloin kustannussopimuksen kirjoittamisen jälkeen ystäväni liikkeeseen ostamaan kukkaseppelettä. Lopulta jäin paistattelemaan päivää toisen kaverini kanssa liikkeen edessä olevalle terassille. Siinä istuimme ja juttelimme koko kevään edestä, lämmin kesäilta helli.

Tänä kesänä ei tullut festareita, etukäteen kalenteriin upotettuja neli- ja viisikymppisiä, ei perinteisiä kesäreissujakaan. Mutta tuli spontaanit terassijuhlat, synttäreiden sijaan juhlatoimikunnan kokous ja lopuksi järjestimme Varjofestarit ensimmäisen kirjahaastattelupäivän jälkeen Klaus K -hotellissa ja ympäri Helsingin diskoteekkejä.

En tiedä, kuinka kauan spontaanimmat juhlat ovat uusi normaali. Kalenterin orjalle ne ovat tehneet hyvää, mutta hieman kuluttaneen festaroinnin jälkeen olen nyt oikein valmis palaamaan normaaliin kalenterin mukaan elettävään syksyyn.

*Muutaman empiirisen kokeilun kautta päädyin muuten siihen, että baarit voisi mennä yhdeltä kiinni. Tai jos edes siihen saisi valomerkin, joka kehottaisi yli 35-vuotiaita lähtemään tuossa kohtaa kotiin.

*Hotelliyö saatu

–

Vanhemmiten minusta on tullut laiska tutustumaan uusiin ihmisiin. Niitä on ihan kiva tavata työn kautta silloin tällöin, mutta että jaksaisin perinpohjin päästä jyvälle jostakin ihmisestä ja sen tavoista, tuntuu tässä elämäntilanteessa kuin yhdeltä palapelin uuvuttavalta lisäpalaselta!

Sama pätee tällä hetkellä sarjoihin ja elokuviin; aivan liian työlästä odottaa, että hahmoista paljastuu esiin se todellinen minä. 

Epäilen, että saavutin henkisen laiskuuspisteeni, kun naapurissa asuva ystäväni ehdotti, että haluaisinko jäädä heille katsomaan elokuvaa.

”Joo en mä jaksa enää vapaalla tutustua uusiin kuvitteellisiin ihmisiin.”

Siksi olen tätänykyä entistä suurempi comeback-sarjojen fani. Tutut tyypit, mutta sopivasti uusilla kuulumisilla ja elämänkokemuksella; ihan kuin hyvä ystävä oli palannut ulkomaankomennukselta kotiin ja päästään juoruilemaan!

Viikonlopun ohjelmapalettini kuvaa tämänhetkistä tv-filosofiaani hyvin. Napakymppi, Greyn anatomian 13.kauden jaksot  ja uusin jaksoin kymmenen (!) vuoden tauon jälkeen palannut Will & Grace.

Will & Gracen tapauksessa ei ole kyse minisarjasta, joita on ollut viime vuosina muodikasta rakentaa comeback-sarjoista.

Nimittäin syyskuun lopulla Will & Grace palasi ruutuun NBC:lla kokonaan uusilla yhdeksännen kauden jaksoilla. Samalla tiedotettiin, että sarjaa on tilattu kymmenes kausi, eli Willin, Gracen, Karenin ja Jackin käänteitä seurataan hyvin suurella todennäköisyydellä useampi vuosi.

Varo juonipaljastuksia!

Kuten comeback-sarjoissa kuuluu, hahmot ovat myös Will & Grace -sarjassa tunnistettavia vanhoja itsejään. Heti alussa selviää, että 8.kauden päätös on ollut vain Karenin unta. Grace ei ole koskaan ollut raskaana ja sarjassa eletään nykyajassa, eli 11 vuotta myöhemmin. 

Sarjan dynamiikan kannalta käsikirjoittajat ovat tehneet oikean päätöksen. Pääpari on yhdeksännen kauden alussa taas sinkkuina ja sen ympärille on hyvä rakentaa taas uutta. Olen viihtynyt hahmojen parissa nyt kolmen jakson ajan ja aika varmasti katson kauden myös loppuun. 

Sopivasti vanhaa ja uutta tämmöselle kaavoihin kangistuneelle. 

Suomessa sarjan uusia (ja toki myös vanhoja) kausia voi katsoa Viaplayn suoratoistopalvelun kautta. 

kuvat: NBC ja MVphotos