Hae
Gaalanainen

SIVURAITEILLA TESTASI: Ville Haapasalon romanttinen Purpur-ravintola

Jes! Päästiin siippani kanssa treffeille!

Koska hänen syntymäpäivänsä oli jäänyt vähän niin kuin juhlistamatta, suuntasimme tämän Georgian ystävän toiveesta Purpur -ravintolaan. Ravintola avattiin viime syksynä ja se sijaitsee Rikhardinkadulla Helsingissä.

 

 

Yksi paikan omistajista on näyttelijä Ville Haapasalo, joka kuuluu myös hubbyni suosikkijulkkisihmisiin. Meiltä löytyy Haapasalon hulvattomat elämäkerralliset teokset, myös herran matkaohjelmat ovat meillä kovaa valuuttaa.

Mukanani ei tosin ole helpoin ruokakriitikko. Miehelläni on paljon kokemusta georgialaisesta ruuasta, koska hän on reissannut ja elellyt siellä paljon työnsä puolesta. Meikäläiselle koko ruokakulttuurin tuntemus perustuu käytännössä mieheni matkoilta tuomiin makuihin ja kertomuksiin. 

Mutta hepreaa georgialainen keittiö ei ole; sen osoittaa Purpurin listakin. Georgialainen keittiö on alkujaan perustunut sille, että otetaan mitä luonnosta saadaan.

Ruokalistalla annosten raaka-aineet vaikuttavat sopivan yksinkertaisilta, mutta annokset tai raaka-aineesta muunneltu lajike kuulostovat eksottisimmille. Lobio (papuja, sipulia, chiliä, tuoreita yrttejä ja ripaus suluguni-juustoa), Satsivi (pähkinällä ja granaattiomenalla tuunattua kylmänä tarjoiltavaa kanaa) ja Zulien (sieni-sipulipaistos, smetanaa & suluguni-juustoa) olivat minulle aivan uusia tuttavuuksia.

Valitsin alkupalaksi täytettyä kesäkurpitsaa ja lavash-leipää. Pääruuaksi söin lopulta hiillostettua lohta, basilikalla maustettua perunakakkua sekä pähkinä-adzikaa. Mieheni suositteli georgialaista perinneruokaa, naudasta tai porsaasta valmistettua sashlikia, mutta se tuntui alkuruuan kylkeen turhan raskaalta. Maistelin sitä sitten joeymaisesti mieheni lautaselta. Myös kasvisruokailijoille oli listalla useampi vaihtoehto. Hauska yksityiskohta oli ruokalistalta löytyvät Haapasalon tulkinnat ja kertomukset georgialaisesta makumaailmasta.

 

Georgialaiset maut olivat maltillisia, mutta kuitenkin raikkaita. Runsas kasvisten ja yrttien käyttö toi dinneriin astetta terveellisemmän vaikutelman. Eikä tuhdimpi liharuoka tihkunut rasvaa sekään. 

"Georgialainen keittiö on perustunut alkujaan sille, että otetaan mitä luonnosta saadaan"

Ruokakriitikkoni arvioi, että paikallisesta georgialaisesta ravintolasta Purpur hävisi ainoastaan runsaudessa. Leipälajikkeetkin oli listalla hinnoiteltuna erikseen, joten kahdestaan sellainen autenttinen maistellaan vähän paljon ja kaikkea täydestä pöydästä –kokemus jäi puuttumaan. Purpurissa jokainen lisä kartutti tietysti myös laskua, joka oli tietysti Suomessa aivan eri luokkaa luokkaa kuin idässä, jossa täyden pöydän voi vetäistä muutamalla kympillä. 

 

 

Astetta paremmaksi ravintolaksi Purpur oli kuitenkin kohtuuhintainen. Lasku kahdelta kahdelta ruokalajista ja lasillisesta viiniä ja erikoisvettä oli muutaman euron vaille satasen. Georgialaisen keittiön maut ja tunnelman romanttinen Purpur tavoitti mainiosti.

Ville Haapasalo suosittelee: 

" Loobio-papupata, missä on pähkinää, tomaattikastikketta ja vähän juustoa. Olen elänyt sillä puolitoista vuotta, kun opiskelin näyttelemistä Venäjällä. En kerennyt kyllästyä siihen, joten päätin, että sen on pakko olla hyvää. Vuonna 1991 Venäjällä oli ruoka kortilla ja kasvissyöjänä loobio oli ainoa lämmin ruoka, jota pystyin syömään."

Ravintolan kotisivut

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *