Costcoa, Ihopia ja allaselämää Los Angelesissa

Los Angelesin reissumme ensimmäinen päivä paikan päällä alkaa aina samalla tavalla. Aikaero täältä Suomeen on kymmenen tuntia, ja heräämme aina ensimmäisenä aamuna superaikaisin. Nytkin kaikki olivat ylhäällä neljältä. Kokoonnuimme koko porukka samaan huoneeseen padien ja kännyköiden kanssa, sillä emme halunneet herättää isäntäväkeä.

Voitte kuvitella, kun aikaeron villiinnyttämät tyypit odottavat malttamattomina altaaseen pääsyä, ja ramppaavat alakerrassa eri tekosyiden varjolla katsomassa tuttuja huudeja, samalla kun me aikuiset taas hyssyttelemme. Seitsemäksi karkasimme mölyämästä siis Ihopiin, joka on perinteinen aamiaispaikkamme vain ja ainoastaan reissun ensimmäisenä aamuna.

Ihop on siis aamiaisiin ja pannukakkuihin keskittyvä ketju, jonka ravintoloita on käytännössä joka puolella Kaliforniaa. Nopeasti navigoituna läheisin löytyi 1,6 kilometrin päästä tätimme kotoa.

Itse en ole paikan suurin fani, sillä överimakeat ja paksut amerikkalaiset pannukakut eivät oikein uppoa, mutta lähdin nyt mukaan syömään omeletin. Ihopissa jokaiseen annokseen kuuluu  myös pannukakut, joita voi maustaa pöydästä löytyvillä kastikkeilla. Nyt Halloweenin lähestyessä listalla oli erilaisia kurpistapannareita, mutta lapset päätyivät ottamaan lasten listalta Fanny facet.

Pannareita saa käytännössä vetää navan täydeltä, sillä annoksen kylkeen tuli vielä neljä pannaria. Osa jäi meidän seurueelta syömättä, sen verran överisti ruokaa lopulta oli.

Ketjuravintolaksi Ihop ei ole mielestäni aivan seitsemänkymmenen dollarin laskun hintansa väärti, mutta aikaerotoipilaille täydellinen päivänaloitus, sillä ketjun ravintolat avautuvat seitsemältä.

Kun kävelimme ravintolasta takaisin auringon noustua lämpimässä kesätuulessa takaisin autoon, en voinut olla tuntematta syvää onnellisuutta ja kiitollisuutta juuri siitä hetkestä, kun kaikki ihana on vielä edessäpäin.

Koska asumme maailman vieraanvaraisimpien ihmisten luona, niin meitä odotti kotona lämmitetty jacucci. Lapset pääsivät uimaan ja minä lähdin juoksemaan hetkeksi. Koska oli perjantai-aamu muita lenkkeilijöitä ei kaduilla liikkunut (kaikki muuthan liikkuvat sitten autolla).

Kiersin tutut kulmat, ohitin hevostallin ja kantabaarimme Cowboy Palacen. Chatsworth, jossa tädin perhe asuu on perinteikästä hevosaluetta, eikä ole tavatonta, että aamulenkillä vastaan saattaa ratsastaa useampikin tyyppi. Lenkin jälkeen hyppäsin vuorostani uimaan ja tuntui kuinka koko viime viikkojen työkuorma suli Kalifornian aurinkoon.

Elän täällä vain vierailevana tietenkin Kalifornian suhteen ikuista kuherruskuukautta, mutta kyllä se on arki kuulkaa tällä kokoonpanolla Losissakin. Ja tietenkään emme ole sokeita maan epäkohdille;  kodittomien hökkelikylille, heikolle sosiaaliturvalle. Nytkin kuulimme, kuinka yksi ystäviemme perhetuttu oli joutunut yllättäen sydänleikkauksiin ja makaa teholla. Koska hänellä ei ole sairauskuluvakuutusta, lasku hoidosta on kivunnut 600 000 dollariin. Siinä lähtee kämppä alta, jotta saa sairaalalaskun kuitattua.

Ensimmäisen päivän ohjelmaan kuului nytkin käynti ruokaostoksilla Costcossa. Emme halua todellakaan elää isäntäväkemme siivellä, vaan käymme aina hakemassa pari isoa kassillista ruokaa. Yleensä suuntaamme juuri Costcoon.

Costcossa mikään ei ole pientä. Macaroni and cheese -esivalmisateria, pilkotut vihanneslaatikot ja marjat ovat pakkauksissa, joista riittäisi koko komppanialle. Limsoja voi ostaa vain 36 kappaleen paketeissa.

Costco muistuttaa joltain osin Ikeaa. Sielläkin huomaa keksivänsä tuotteita, joita ei ole ajatellut tarvitsevansa. Olen ostanut Costcosta jättipurkin vitamiineja, pöytälampun (joka oli tosi näppärä raahata Suomeen!) ja kasoittain vaatteita. Aulan ravintolassa on tarjolla muutamalla dollarilla hot dogeja, pizzaa, jäätelöä ja virvoitusjuomia 0,7 l mukeissa. Mukin saa tietenkin täyttää niin täyteen kuin haluaa! Kuuden hengen poppoomme ruuat maksoivat 21 dollaria!

Costco on sopiva ensimmäisen päivän kaupaksi, koska siellä saa tehtyä ruokaostokset, mutta pääsee vähän lievittämään myös shoppailuhimoa. Kokemus on tuonut tähän touhuun malttia ja nyt ostin ruokien lisäksi lähinnä Adidaksen verkkareita ja huppareita. Paras löytö oli kolmevuotiaallemme perus musta Adidaksen kolmiraita verkkatakki ja housut 17,90 dollaria. Suomesta perus-adduja ei löytynyt tuossa koossa, nappiversiona maksoin pelkistä housuista 45 euroa.

Jos mahdollista Costcoon kannattaa suunnata paikallisen kanssa, jolla on Costcon kortti. Sen voi ostaa paikan päällä sadan dollarin hintaan, mutta ilman sitä liikkeestä ei saa ostaa. Olemme tähän asti rottailleet ostokset tädin kortilla, kiitokset siitäkin.

Perjantaiksi emme sopineet illalle mitään, sillä vielä toisena iltana totaaliväsymys iskee todella aikaisin. Yritämme sinnitellä hereillä kahdeksaan, sillä mitä aikaisemmin nukahdamme, sitä aikaisemmin taas heräämme. Lyhyellä matematiikalla laskettuna herään ehkä siksi usein alkuun kello kahdelta yöllä, koska Suomessa on silloin keskipäivä.

Aikaeron vuoksi on ehkä varmempi sanoa, että blogi täältä päivittyy aina maanantaisin.

Nyt torstaina julkaisen postauksen meidän illasta Hollywoodin yössä (käymme täällä todella harvoin ulkona ulkona, mutta nyt sattui sauma, jonka hyödynsimme). Jos Kalifornian meiningit muuten kiinnostaa, niin päivittelen ahkerasti touhujamme Instastoryn puolella. (sivuraiteillabyemilias)

Fatcamp täällä jatkuu, jahka tänään lähtisi vaihteeksi lenkille, sillä maanantai se on nyt täälläkin.

Leppoisaa viikkoa!