Kuka hullu enää bloggaa? + TOP 10 luetuinta postausta

Ja alkuun KIIITOS, että niiiiiin moni löysi lähes vuoden tauon jälkeen taas tänne sivuraiteille.

Mietin nimittäin bloggaamisen jatkamista todella kauan. Ensinnäkin se vie ajankäytöllisesti todella paljon aikaa. Lisäksi videoiden lisääntyessa moni vinkkasi, miksi et aloittaisi omaa Youtube-kanavaaa (näitä keskusteluja olen käynyt vuodesta 2013)? Itse tykkään katsoa meininkejä tällä hetkellä Instastoryjen puolelta. Eittämättä tuli mieleen, että onko bloggaaminen nopeutuvassa maailmassa jo vallan vanhanaikaista?

Toiseksi, kuten kirjoitin edellisessä julkaisussa,  blogimaailmaan liittyvä itsensä brändääminen ja somen vaatima egobuustailu on alkanut välillä ahdistaa. On hyvä, että inhimilliset tragediat nousevat esille, mutta välillä tuntuu että huomion ja lisäseuraajien toivossa tehdyistä avautumisista osa on väkisin väännettyjä.

Mietin itsekin perinpohjaisesti, miten paljon minulla on oikeasti kiinnostavaa ja ehkä parhaimmillaan jollain tavalla avartavaa sanottavaa lukijoille? Onko niin sanottu brändini liian sekava; skumppalasi kädessä haastatteluja tekevä kolmen lapsen äiti? Tyyppi joka tavallaan saavutti kaiken mitä toivoi, mutta nyt ihmettelee yön pitkinä tunteina, että miten tästä kaikesta nyt selvitäänkään.

”Kaikenlainen kaunistelu on jäänyt”

Kuitenkin syksyn aikana huomasin, miten paljon sanottavaa minulle nousi ajankohtaisistä ilmiöstä, uutuusleffoista, edesmenneistä staroista. Toimittajana minun on oman äänen sijaan pyrittävä siihen, että jutussa vahvimpana kuuluu haastateltavan ääni. Aloin kaivata omaa kanavaa ihan omalle äänelle ja alkoi tuntua, ettei Instagram pelkästään riitä siihen.

Lisäksi ikä on tehnyt minulle saman kuin monelle. Kaikenlainen turha kaunistelu on jäänyt. Ihan siis kaiken suhteen. Arvostan aitoja tarinoita, aitoja kohtaamisia ja en jaksa enkä halua kaunistella itseäni tai elämäänikään. Tai pyrin ainakin tarkkailemaan itseäni kriittisesti, että lähtisi sellaiseen.

Ja onhan bloggaaminen myös hyvä tapa dokumentoida mennyttä elämää. Vuosikymmentä kloussatessa kävin läpi myös omia vanhoja kirjoituksiani. Oli aika mahtava huomata, että sellaiset kirjoitukset, joissa olin mielestäni onnistunut aidosti kuvaamaan fiiliksiä, löytämään niihin ehkä kiinnostavan kulman, olivat kiinnostaneet myös teitä.

Keräsin näin viikonlopun alkajaisiksi kymmenen täällä Me naisissa kirjoittamaani postausta, joita luettu vähintään 10 000 kertaa (jätin yhteistyöpostaukset tämän otannan ulkopuolelle). 

Tässä TOP 10 – olkaapa hyvät

* Unelmien koti olikin helvetillinen työleiri

* Olisin toivonut syöpäsairaalle isälleni kivuttomamman kuoleman

*Häpesin kun vauvavuosi päättyi eroon

*Entä jos 65 kiloa onkin ruuhkavuosien ihannepainoni?

*Reissumiehen vaimona kadehdin joskus yksinhuoltajia

*2xviihdetoimittajan työpäivä

*Ensitreffit alttarilla Rosan kiukuttelu – ohjelmaan osallistuvien pitäisi olla yli kolmekymppisiä!

*Testasin Gladiaattorit-ohjelman radan ja kastuin!

*Tankotanssia ja maailmanluokan show – Antti Tuisku ylittää areenakiertueen avauksessa itsensä

*R.I.P Hanna-Riikka Siitonen

* Vain elämää – osaisinpa kasvattaa yhden Robinin