Tai no, ylläolevat parit saatoit jo nähdä, jos seurasit uutisointia gaalasta.

Itse olin gaalassa töissä, joten itse lähetyksen seuraaminen jäi vähemmälle.

Tänä vuonna Kultaisen Venlan lähetys oli aika tiukka paketti (1,5). Koska palkittuja haastateltavia saapui tasaisesti lehdistötilaan, ehdin katsoa varsinaisen lähetyksen tosiaan kunnolla vasta eilen illalla. Kokosin TOP5-paketin jutuista, joita et nähnyt televisiossa.

1. Kuvausseinäsometus

Täytyy sanoa, että vallan maltillisia somettajia ovat nämä meidän tv-tähtemme. Moni pyytää ottamaan omaan some-kanavaan aulan kuvausseinältä kuvan tai kuvaa, kun heitä kuvataan, mutta muuten kännykät pysyivät coktail-etkoilla laukuissa.

2. Humala-aste

On sekin varsin maltillinen, vaikka porukka onkin keskimäärin hilpeämmällä tuulella. Monella tv-porukalla oli ollut omat etkot ja muutama kävikin supattamassa sisääntullessa, että onkin nyt puheliaalla tuulella. Jatkoilla toki asia voi olla toisin, mutta punaisella matolla en ole nähnyt kenenkään ikinä hoipertelevan. 

3. Jännitys

Gaalajuontaminen näyttää aina niin luonnolliselta, että aina ei osaa ajatella, että juontajaa saattaa jännittää. ”Aina jännittää mennä omien eteen, mutta koskaan ei ole jännittänyt näin paljon”, illan juontaja Vappu Pimiä totesi kulisseissa. Mutta sehän meni jälleen oikein mallikkaasti!

4. Kellaripilleet

Oopperatalolla lehdistön työskentelytilat ovat kellarissa. Kontrasti tv-kameroiden, salamavalojen ja punaisen maton sykkeestä on aikamoinen, kun pystin voittanut tyyppi kiikutetaan lehdistön eteen kellariin, jossa tarjolla on kahvia ja limsaa. 

Täytyy sanoa, että tähän on itse vuosien aikana jo tottunut, mutta ehkä joillakin voittajilla ilmeet ovat nopeiden haastisten jälkeen olleet tässäkö tämä nyt oli -osastoa. Muistan yksi vuosi, kun Ketonen ja Myllyrinne voittohaastisten jälkeen katsoivat ympärilleen, nappasivat kahvikupit ja kippistivät niillä!

5) Painavat patsaat

Olen harvemmin vieraillut gaalojen jatkoilla, mutta muutamina kertoina kun olen sellaisille päätynyt, olen nähnyt lojuvia pystejä (enkä puhu nyt vain tästä kyseisestä gaalasta) ravintolan pöydillä ja baaritiskilläkin. Jaajo Linnonmaa tosin uskoi, että Kultainen Venla ei voi hukkua, sillä se on niin painava. Ja painava oli. Testasin itse.

Lupasin itselleni, että seuraavassa gaalassa (Urheilugaala 18.1) jätän pystien nostelun itse voittajille..

Luin aikoinaan tutkimuksen, jossa oli haastateltu suomalaisia lottovoittajia. Kertomukset olivat liikuttavan samanlaisia.

Voiton jälkeen auto oli vaihdettu, asuntoakin ehkä uudempaan. Käyty ulkomailla lomamatkalla.

Pian oli iskenyt pelko rahojen loppumisesta, kun ei sitä rahaa niin paljon kuitenkaan tullut. Monet ovat myös jatkaneet töitään, tosin vähemmän kuin aikaisemmin. Vakuutelleet, että ihan tässä elellään kuin ennenkin. Kriisejä ja riitojakin rahasta tulee, vaikka sitä nyt on.

Anna Leena Härkösen Kaikki oikein -kirjaan pohjautuvassa elokuvassa lottovoittajien, kosmetologina työskentelevän Eevin (Elsa Saisio) ja rokkarimies Karin (Antti Luusuaniemi) tarina kulkee hyvin samankaltaisia latuja.

Eevin voitettua 15 miljoonaa, hän haluaa jakaa potin puolisonsa kanssa puoliksi. He päättävät jatkaa elämää kuten ennenkin, kertomatta voitosta muille. Tottakai rahat kuitenkin polttelevat taskussa.

Kiinnostavinta ei suinkaan ole se, mitä pari lopulta rahoilla tekee. Voitto on kriisi, joka ajaa käsityksen itsestä ja parisuhteesta koetukselle. Eikä rahat poista huonoa itsetuntoa tai Eevin kokemusta koulukiusaamisesta.

Päähenkilöt ovat korostetun tavallisia meikäläisiä. Tarina on viihdyttävä, mutta jostain syystä nauroin enemmän kirjaa lukiessa. Ehkä monissa tarinan roolihahmoissa oli jotain ärsyttävää, kun he tulivat näkyviksi valkokankaalla. 

Kun mietin lukemaani tutkimusta, Eevin ja Karin tarina tuntuu suhteellisen realistiselta. Varmaan moni meistäkin olisi hetken hukassa, jos yhtäkkiä voisi tehdä melkein mitä tahansa.

Onhan sillä ajatuksella itsekin tullut joskus leikiteltyä. Että mitä, jos voittaisi jättipotin?

Lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että 15 miljoonaa on äkkiseltään liian iso summa rahaa. Se toisi mukanaan myös vastuuta. Pitäisi selvittää, mille järjestölle kannattaa lahjoittaa varoja, mihin sijoittaa muuten.

Sellanen muutaman miljoonan potti olisi huomattavasti huolettomampi. Eikä sillä rahalla ihan voisi kokonaan lopettaa töiden tekemistä. En nimittäin usko, että ihan oloneuvokseksi heittäytyminen sopii yhtäkkiä kenellekään. Sen taitavat todeta jossain vaiheessa myös Eevi ja Kari.

Kaikki oikein -elokuva tänään ensi-illassa kautta maan

Edellinen: 95 -elokuva on vuoden hämmentävin leffa