Minulta usein kysytään, ketkä ovat ne oikeesti kivat julkkikset?  Pidin joskus täällä blogin puolella sellaista sarjaakin. Mutta mitä pidempään olen alalla ollut (14 vuotta) ja monista niin sanotuista tunnetuista henkilöistä on tullut eri yhteyksissä tavallaan työkavereita, muutamista vallan ystäviäkin, sitä vaikeammaksi tällainen olisi mennyt.

Joten sarjan julkaisut taisivat ainaan jäädä viiteen, kuuteen tyyppiin (Erin, Suvi Teräsniska , Iina Kuustonen siinä olivat ainakin. Ja Jari Sillanpää, ennen kun hän alkoi sekoilla – taisin poistaa lopulta koko postauksen).

Olen aina perustanut myös havaintoni siihen, että olen saattanut joutua hengaamaan julkun kanssa tilanteessa, jossa kaikki ei ole mennyt aivan putkeen – ja siltikään tyypistä ei ole paljastanut mitään epämiellyttävää tai sellaista, että oletukseni hänestä olisi muuttunut aivan täysin.

Putous-juontaja Christoffer Strandberg on oikeesti kiva julkkis

Mutta minusta olisi yhä kiva nostaa tyyppejä, joista saa joka kerta energiaa, vaikka en heitä tunnekaan. Christoffer Strandberg on lisäksi tyyppi, jonka minun on yksinkertaisesti vaikea kuvitella sanovan mitään epäkohteliasta. Lisäksi olen jutellut niin monen ihmisen kanssa, jotka ovat työskennelleet hänen kanssa – jokainen on ylistänyt kysymättä hänen mukavuuttaan. Lisäksi Christoffer on avoin ja kärsivällinen haastateltava.

Oikeesti kiva -julkkis Christoffer Strandberg vastaa mun IGTV:n puolella totuuteen tai totuuteen.

Joten lyötäköön Oikeesti kivan julkkiksen arvonimi tammikuussa 2021 Christoffer Strandbergille, joka debytoi tänä iltana Putouksen juontajana. Meillä ainakin pienin jengi odottaa ohjelman alkua kovasti!

Voit tsekata Christofferin nyt myös Instagramini puolella maailman lyhyimmästä talkshow´stani. Talkkarissa esiintyvät tyypit tunnistaa tästä lähtien feedin puolelta mustavalkoisista kuvista. Muitstutuksena myös sille, että asiat eivät ole koskaan mustavalkoisia.

Ihanaa pakkaslauantaita meille kaikille!

Lue myös:

Kun joku muu on toteuttanut pöytälaatikkosuunnitelmasi

Lauantai-ilta 19:10. Olen viime hetken ruokaostoksilla ennen Putouksen finaalilähetyksen alkamista. Ostoskärryjen rullauksen keskeyttää minulle tuntemattoman lapsen ja äidin sanaharkka, joka päättyy pienemmän nasaalikimeään huutoon:

HILJAAAAA! 

Onnistuneen Putous-kauden näkee ja kuulee yleensä ensimmäisinä lapsista. Sellaisina vuosina sketsihahmojen hokemat tarttuvat  jälkikasvuun koulussa ja päiväkodeissa, vaikka televisio olisi viritetty kotona lauantai-iltana Netflixille. 

Kun viime viikonloppuna päättyneen Putouksen tähdet marssitettiin marraskuussa lehdistön eteen, en ollut ainoa joka mietti, vieläkö ohjelma jaksa innostaa. Hirviniemi–Kuustonen–Nieminen–Kosonen–Toivanen– Saariluoma -kombon jätettyä ohjelman se kävi kävi välillä jo tekohengityksen puolella. Hauskuus oli muutaman näyttelijän varassa.

Tällä kaudella Putous saavutti nyt kuitenkin sen, mitä kanava varmasti siltä odotti. Miljoonayleisön. Lauantain finaalilähetystä seurasi parhaimmillaan peräti 1,5 miljonaa suomalaista.  

En ole ikinä ollut ohjelman suurin fani. Sen alkuaikoina katsoin puhutuimmat hahmot lähinnä Youtubesta. Kun lapset kasvoivat, olen katsonut ohjelmaa heidän kanssaan aktiivisemmin. Nyt ohjelma istutti myös meikäläisen useampanakin lauantai-iltana kotisohvalle niin, että en lukenut samalla lehteä tai räplännyt kännykkää tai tietokonetta, vaan ihan oikeasti katsoin lähetykset pitkästymättä alusta loppuun.

Joskus huvituin, nauroin välillä ääneen!

Miten tässä näin kävi?

Oikeastaan ohjelman onnistumiseen ei tässä vaiheessa sen elinkaarta ole kuin yksi tekijä: hyvä casting. Tällä kaudella se onnistui. Uusista kasvoista Ernest Lawson ja Pilvi Hämäläinen – siis Abdul Tuisku ja Aina Inkeri Ankeinen – tekivät suoranaisen läpimurron.

Mielenkiintoista on se, että kumpikaan heistä ei ole käynyt Teatterikorkeakoulua.

Putous on formaattina raadollinen, mutta reilu. Jokainen siihen päässyt näyttelijä saa käytännössä elämänsä tilaisuuden. Sitten joko onnistut tai et. Moni toki suoriutuu myös siltä väliltä, mutta tänä vuonna onnistujia oli useita. Porukka toimi myös ryhmänä, joten olisin todella yllättynyt, jos tällä kokoonpanolla ei tehtäisi vielä uutta Putous-kautta.

"Putous on formaattina raadollinen, mutta reilu. Saat tilaisuuden, sitten joko onnistut tai et "

Teatterikorkeaan ei ole huolittu myöskään ohjelman juontaja Roope Salmista, joka on avoimesti sosiaalisessa mediassa kertonut, että hän haki – suorastaan rukoili -mahdollisuutta päästä edellisen kauden Putoukseen kilpailijaksi. Sitä mahdollisuutta hän ei silloin saanut, mutta sitkeä yritys palkittiin lopulta monessa muussa yhteydessä. Uuteen Putoukseen Salmista pyydetiin suoraan juontajaksi. 

Viikonlopun finaalilähetyksessä Salmisen innokkuudesta oli tehty sketsi.

Roope on tosi motivoitunut.

Roope on tosi innokas. 

Tosiasiassa Roope Salmisen innokkuus ja draivi oli juuri sellaista, mitä tällaisen ohjelman juontajalta vaaditaan. Hän on improvaation superammattilainen, joka taitaa tilanteen kuin tilanteen hyvällä tilannekomiikalla. Into näkyy myös siinä, että Salminen ei vielä pidä mitään itsestäänselvyytenä. 

Ernest Lawson on taas siviiliammatilta luokanopettaja, joka vaikuttaa Salmisen kanssa samassa improvisaatioryhmä Kolinassa. Ehkä tämän otannan perusteella, voisi ajatella, mistä tulevia Putous-tähtiä voi löytää? Miltähän näistä superhyvistä osaajista on tuntunut katsoa edellisiä kausia ja ehkä tietää, että hoitaisin tuon kyllä paremmin? 

Usein työmaailmassa innokkuus ja motivaatio ovat paperilla hyviä asioita, mutta käytännössä ne leimataan usein nuoruuden naiiviksi hömpötykseksi, jolla yritetään peittää osaamattomuutta. Tai ehkä rutinoitunut tekijä voi pitää toisen motivaatiota myös uhkana? 

Ehkä Salminen ja kumppanit ovat asenteellaan osoittaneet, että vaikka on avoimesti innostunut ja motivoitunut, voi olla samalla myös helvetin hyvä. 

Putouksen tilalla alkaa ensi lauantaina 18.3 uudistunut Bumtsibum, jonka viimeisen jakson kuvauksista lisää täällä.