Vuoden 2021 liikuntalukujärjestys – tältä se minulla näyttää!
0
Pitkästä aikaa vuosiin tarjolla on jumppia minulle sopivaan aikaan.
Minulle vuosi 2020 on ollut erityisesti yhdellä tapaa vaikea, kalenteri-ihminenkään ei ole voinut oikein suunnitella mitään. Liikuntalukujärjestys on mennyt poikkeusvuonna monta kertaa uusiksi sekin.
Ensin iski korona, sitten koronan jälkimainingeissa on veivattu myös lasten harrastusaikatauluja. Syksyllä nostin kädet jo kerran pystyyn. En vain yksinkertaisesti päässyt tiistai-iltaisin voimistelutunnille, jolle olisin halunnut.
Liikuntalukujärjestys ja ryhmäliikuntatunnit
On mennyt vuosia, että en ole päässyt töiden ja lasten harrastusten takia osallistumaan ohjatuille ryhmäliikuntatunneille. Olen käynyt säännöllisesti 2-3 kertaa viikossa aamuisin juoksemassa juoksumatolla ja tehnyt itse jotakin lihaskuntoa. Reilun vuoden pidimme myös entisen voimistelijoiden voimisteluryhmää keskenämme, mutta aivoinfarkti katkaisi minun osalta treenit ja sitten suurin osa joukkueesta lähti opiskelemaan (kyllä olin valtaosaa joukkueesta 15 vuotta vanhempi).
Ongelma ei ole ollut se, että en olisi halunnut ryhmäliikuntatunneille, vaan se että niitä ei ole ollut aamuisin oikein tarjolla. Minun liikuntalukujärjestykseen sopii parhaiten ja oikeastaan ainoastaan vain aamutunnit. Iltaisin saan järjestymään oman liikuntahetken ehkä kerran viikossa, mutta harvoin samaan aikaan. Siksi monipuolinen ryhmäliikuntalukujärjestys on oikeastaan ainoa realistinen vaihtoehto, että saan monipuolisesti liikuntaa ja viikkoon suunnitellut treenit täyteen. Salitreenaaja en ole oikein ikinä ollut.
Viimeinkin oikeat tunnit sopivaan aikaan
Joten tätä taustaa vasten, suorastaan hypähdin innosta, kun näin Kunto Saluksen kevään ryhmäliikunnan lukujärjestyksen! Liityin salin asiakkaaksi lokakuussa ja olen ihmetellyt, miksi en ole tehnyt tätä aikaisemmin 12 Järvenpää-vuoden aikana. Ohjattuja tunteja on peräti yli 80. Runsaalla tarjonnalla on mietitty paitsi monipuolisuutta, mutta myös turvallisuutta. Kevät tullee olemaan vielä monella tapaa poikkeuksellista aikaa ennen kuin laumasuoja saadaan luotua. Mikä parasta uuteen lukkariin tuli maanantai ja perjantai -aamuille toivomani tunnit (toki näitä taisi toivoa moni muukin). Tämä on muuten ei ketju-salin etua! Asiakkaiden toiveita kuunnellaan varmasti herkemmin. Samoin perjantain step aerobick -puolituntinen osuu lasten harjoitusten ajaksi, joten pääsen lempitunnilleni ainakin kerran viikossa.
Olen miettinyt elämäntapamuutosta nyt syksyn ajan, tehnyt pieniä muutoksiakin. Vaikka ruokavalio on tärkeä, niin minulle elämäntapamuutoksen tekeminen ilman minulle sopivaa liikuntaa tuntuu mahdottomalta.
Oma liikuntasuunnitelmani vuodelle 2021 on seuraavanalainen:
*maanantaisin: Aamulla Spinning+core ja lasten harkkojen aikaan osuu alkuillasta sopivasti rasvanpoltto-tunti.
*tiistaisin yritän päästä niin usein, kun työt ja pojan jalkapallo antaa periksi tuohon illan step aerobickiin. Vastaavasti, jos se ei aikataulullisesti onnistu niin toivon, että keskiviikko-aamun HIIT-tunneilla on tilaa. Tiistaista-torstaisin olen paljon Helsingissä ja lapset harrastavat iltaisin, joten päivät ovat omien liikkumisten kannalta haastellisia. En halua myöskään treeneihin pääsemisestä älytöntä stressiä. Realistinen tavoite on päästä tiistain tai keskiviikon tunnille.
*perjantai on usein kotityöpäivä, joten aamuspinning sekä työpäivän jälkeen tuo step-aerobick ovat ehdottomasti vuoden 2021 liikuntalukujärjestyksessäni.
Vuoden 2021 liikuntalukujärjestykseen kuuluu myös seuraava; kun saan helmikuussa kirjani käsikirjoituksen kustantajalle, pyhitän viikonloput perheelle ja ystäville. Silloin liikuntana on lasten kanssa ulkoilua tai vastaavasti kävelylenkkejä turnaus- ja kisapaikkojen läheisyydessä. Töitä saan tehdä yhtenä viikonloppuna kuukaudessa. Tämä on osa työnarkomaanin liikunta ja hyvinvointi -suunnitelmaa!
Kevään 2021 lukujärjestys.
Odotan monella tapaa vuotta 2021. Freelancerilla kalenteriin sopivat viikkotunnit tuovat myös uudenlaista ryhtiä muuten hyvin epäsäännölliseen arkeen. Rutiinit kun on luotava itse. Kerron vuoden alussa myös, miten säännöllinen jumppaaminen toisten ohjauksessa on vaikuttanut elämään. Onko tuloksia tullut?
Joko te olette tehneet ensi vuoden liikuntasuunnitelman ensi vuodelle? Jos asut tässä kulmilla, niin suosittelen lämpimästi testaamaan Kunto Salusta, jossa on muuten nyt menossa joulun ALE-kampanja sekä kuukausijäsenille, kuin myös vähemmän treenaaville.
lue myös: Työtahtini järkevöityi aivoinfarktin jälkeen
kuva: Tiia Ahjotuli
Kotikaupungin ainoan lukion keskiarvoraja 8,83 – mikä paikka maailmassa on kasin lapsille?
Entinen kympin tyttö on sitä mieltä, että kasi on hyvä numero.
Suoraan sanottuna järkytyin, kun kuulin että kotikaupungin ainoan lukion keskiarvoraja on huidellut viime vuodet 8.9 kohdilla. Olin aina jotenkin ajatellut, että lapset voivat käydä täällä lukion turvallisten ja tuttujen koulukavereiden kanssa, jonka jälkeen lähteä sitten kokeilemaan siipiä muualla. Tämä ei ole vielä onneksi ajankohtaista, mutta kun viime keväänä kuulin tuosta niin mietin, että minun on varmaan pakko ottaa asia puheeksi kutosluokkalaisen kanssa. Lukion keskiarvoraja sotii nimittäin sitä vastaan, mitä olen lapsille yrittänyt painottaa. Että kasi on hyvä numero. Ja nyt joudun pyörtämään puheeni? Tai ainakin perustelemaan, että kasi ei aina riitä.
Kasin lapsesta tuli kympin tyttö
Ensimmäiset omat keskiarvoni huitelivat ala-asteella kasin päällä. Sitten ymmärsin, että hyvät arvosanat ovat mahdollisuus tavoitella elämässä jotakin, ehkä jotakin mistä haaveilen?
Opettelin työlään lukutekniikan, mutta myös sisäistin asiat. Reaaliaineissa tärkeintä olivat syyt ja seuraukset, tapahtumat usein toissijaisia. Matematiikka oli vielä peruskoulussa minulle helppoa, äidinkielestä ja kirjoittamisesta tykkäsin aidosti.
Kutosluokan keväällä sain nostettua keski-arvon 9,2. Yläasteella minusta tuli niin sanottu kympin tyttö. Ihan oikeasti 9,5 kokeesta saattoi nostaa kyyneleet silmiin. Nyt näen, että syyt pänttäämiseen olivat usein väärät. Halusin hyviä numeroita numeroiden takia (en muista että meillä olisi kotona annettu edes rahaa koetuloksista tai todistuksista), oppiminen oli sivuseikka. Vaikka ymmärsin asiat, niin pidemmällä aikajanalla ne eivät kiinnostaneet. Mun kanssa Trivial pursuitia pelatessa mies aina vitsailee, että millä ansioilla olen numeroni saanut ja päässyt yliopistoon? Monet asiat kiinnostivat vain, koska halusin hyvän numeron kokeesta. Mut kysy minulta nyt jonkun joen nimeä, niin saat hyvät naurut.
Entä jos ei aina ole voimia tehdä parastaan?
Koska meillä lapset harrastavat tavoitteellisesti, olen yrittänyt painottaa koulunkäynnissä että mieluummin sisäistää oppimansa asiat, ehkä vaikka vallan innostuu jostakin? Täydellisyyteen ei tarvitse joka asiassa pyrkiä. Mutta toki harjoittelemme yhdessä tarvittaessa kokeisiinn.
Nyt olenkin tämän syksyn kamppaillut asian kanssa. Kerroin esikoiselle, että paikallista lukiota varten numeroita pitää nostaa, mutta siihen on aikaa. Olisiko helpoin yrittää nostoa numero kerrallaan (reilussa kolmessa vuodessa se riittäisi hyvin)? Mutta nyt joulutodistuksen lähestyessä, en tiedä onko tämä liian paineistava vaihtoehto? Vai onko vain todettava, että todistus, jossa on kaseja ja mukavasti ysejäkin on oikein hyvä, vaikka lähilukioon sillä ei pääsisikään.
Olen tässä myös ristiriitaisessa tilanteessa, että olen aina painottanut, että usein tyytyväisyys tulee siitä, kun tietää, että on tehnyt parhaansa. Mutta aina siihen ei välttämättä ole voimia. Silloin kasi on oikein hyvä. Mutta mihin se riittää? Eikö sen pitäisi riittää?
Meille jokainen lapsi on tietenkin kympin lapsi ja ihana sekä riittävä juuri sellaisenaan, mutta onko millainen paikka maailmassa on kasin lapsille? Miettii entinen kympin tyttö, joka ei haluaa kasvattaa lapsistaan laisiaan suorittajia. Keskiarvot tai E:nkään paperit eivät taanneet minullekaan loulta yliopistopaikkaa, sillä senkin sain lopulta pelkän pääsykokeen perusteella. Eli lukemalla.
Yhteispistevalinnalla sisään samaan koulutusohjelmaan pääsi muassa yksi seitsemän laudaturin ylioppilas.
Lue myös:
Lapseni harrastavat, koska en uskalla valita toisin
Täällä linkki, josta voi katsoa kotikuntasi lukion keskiarvon rajat
kuva: Tiia Ahojtuli/ IG : _tieni_