Tällainen(kin) kaupunki Järvenpää on asua

Tänään tulee kuluneeksi tasan kaksitoista vuotta, kun muutin muutin tavarani perheen kanssa kaupunkiin nimeltä Järvenpää (Facebook muistutti, muuten olisi osannut nimetä). Esikoiseni syntyi vuoden 2008 elokuussa. Sen jälkeen olimme käyneet lyhyen, mutta tiiviin paikkakunta- ja asuinaluevertailun, joissa vilahti Pakila, Munkkiniemi, Vantaan Kartanokoski, Kirkkonummi, Espoon Mankkaa – ja Järvenpää. Kuten aikaisemmin totesin, tunsin jollakin tasolla täältä kaksi ihmistä töiden puolesta. Kummallakaan ei ollut lapsia, joten perhe-elämän kannalta olin aika lailla internetin tietojen varassa. Sitä selvittelin yksinkertaisesti googlettamalla ja päädyin erinäisille keskustelusivuille. Niissä keskustelu meni aika usein aivan muuksi kuin asumiseen tai kaupunkiin liittyväksi. Siksi, nyt 12 vuotta myöhemmin, haluaisin tuoda esille, miksi minä olen viihtynyt kaupungissa, josta en tiennyt etukäteen juuri mitään

 1.Järvenpää on kaupunki!

Ennen kun muutin Helsinkiin opiskelemaan, asuin elämäni alun,  18 vuotta, Iisalmessa. Yksi tärkeimmistä syistä muuttaa Järvenpäähän oli se, että tämä on oma kaupunki. On kaupungin oma kirjasto, kaupungintalo, tori ja historia. Espoo, Vantaa ja Helsinki tuntuivat pirstoutuneimmilta. On järvenpääläisyys ja järvenpääläiset, ei vain jonkun kaupungin sisäisen asuinalueen identiteetti. Usein tuolta asuinalueelta kun joutuu lähtemään kuitenkin muualle monien palveluiden pariin. Järvenpäässä nuo kaikki palvelut ovat suhteellisen lähellä, asui täällä missä vain.

2. Järvenpää ja hyvät kulkuyhteydet

Työskentelin tuohon maailmaan aikaan Pasilassa ja työkeikat ja palaverit olivat pääosin Helsingin keskustassa. Toiveena oli pitää taloudessa vain yhtä autoa, joten yhteydet Helsinkiin olivat tärkeät. Se oli yksi syy, miksi Kinnari valikoitui asuinalueeksi. Tästä on kävellen kymmenen minuutin matka sekä Järvenpään rautatiesasemalle sekä Ainolan asemalle. Pyörällä molemmissa on muutamassa minuutissa. Juna pysähtyy myös muilla Järvenpään pienemmillä asemilla, joten vaikka asuisi hieman kauemapana keskustaa, niin yhteydet toimivat

3.Järvenpää ja luonnon läheisyys

Vaikka asuinalueemme Kinnari on täyteen rakennettu, niin luonnonläheisyys on kuitenkin läsnä. Kun jään junasta Järvenpäässä pois, niin heti on jotenkin helpompi hengittää. Luonnon läheisyyden tunnun säilyminen tuntui olevan monien Järvenpää-kyselyyni vastanneiden toive: jos kaupunki ei kaavoittaisi alueen kovasta imusta huolimatta alueita aivan täyteen? Kun kävelen junaradan viertä kotiin joskus olen ihan liikuttunut avautuvan maiseman kauneudesta. Onneksi sitä on vielä jäljellä, vaikka Jäke-vuosien aikana on rakennettu myös uutta.

4. Järvenpää ja palvelut

Kaupungin palveluista minun on vaikea sanoa mitään moitittavaa. Sen muutaman kerran kun olen käynyt Kelassa ja kerran vuodessa verotoimistossa, olen saanut hoidettua ne asiat, jotka on pitänyt. Neuvola- ja hammaslääkärikutsuista tulee muistutuksia, jos en ole niitä muistanut varata. JUST on minusta lisännyt toimivuutta, kun kaikki terveyspalvelut on keskitetty saman katon alle. Olemme saaneet kaikki lapset hyvään lähipäiväkotiin ja hyvään Kinnarin kouluun. Olkoonkin, että esikoiseni ehti käydä koulua vain vuoden, kun se homeongelmien takia purettiin. Mutta minusta on kohtuutonta syyttää homeongelmista kuntaa. Tuossakin tilanteessa tehtiin se mitä parhaaksi nähtiin. Ei ainakaan meidän lapsi traumatisoitunut siitä, että joutui käymään kaksi kouluvuotta koulua parakissa. Nyt, syyslukukaudeksi 2019 valmistuneessa Kinnarin koulussa on samassa myös yläkoulu. Koulun piha on itse asiassa niin viihtyisä, että siihen alkoi tulla lieveilmiöitä, kun nuoria ympäri Uusimaata alkoivat kokoontua sinne. Nyt talvea kohti tilanne on rauhoittunut, eikä vanhempainyhdistys ole keksinyt mitään. Luulen, että näitä homekoulu- nuoriso”ongelmat” on jokaisessa asuinpaikassa. Meillä kai jonkun mielestä kävi koulun ajoituksen kanssa huono tuuri, mutta minulle koulun seiniä tärkeämpää on koulun henki ja se että jokaisella oppilaalla on kavereita ja hyvä käydä koulua. Siinä ainakin kahden vanhemman lapsen kanssa koulu on onnistunut hyvin. Nuorimmainen on viihtynyt hyvin hänkin Kinnarin päiväkodissa. Muista mun ja meidän lempparipaikoista ja yksityisen puolen palveluista lisää täällä.

5. Järvenpää ja harrastaminen

Tästä tein oman postauksen, jossa kerroin tarkemmin mitä meidän perhe harrastaa Jägessä. Yhteenvetona voi sanoa, että Järvenpäässä harrastaminen on muutamia kymppejä halvempaa kuin samoissa lajeissa vaikka Espoossa, Vantaalla tai Helsingissä. Mutta tärkeintä meille on harrastuspaikkojen läheisyys ja tietenkin se, että monipuolista sekä halukkaille myös tavoitteellista toimintaa on tarjolla.

6. Järvenpää ja nähtävyydet

Esittelin tarkemmin Ainolan, Järvenpään tunnetuimman matkailukohteen erikseen täällä. Olen itse kokenut, että vieraiden kanssa Järvenpäässä on mukavasti tekemistä. Ainolan lisäksi Rantapuisto, skeittipuisto, Lemmenlaakso ja Järvenpään Citymarket ovat olleet kovassa huudossa. Päiväseltään on toki käyty sitten linnanmäkiä, korkeasaaria tai suomenlinnoja, mutta yleensä muualta tulleet vieraat ovat viihtyneet myös meidän kanssa täällä Jäkessä. Näitä kohteita myös järvenpääläiset arvostivat ja listasivat vielä lukuisia muita, jotka listasin Järvenpään nähtäyydet postaukseen.

7. Järvenpää ja arki                                                                                                                                                                               Ajattelen nimenomaan, että lapsiperheen arki on minusta järjestynyt täällä Järvenpäässä niin helposti kun se tällaisella elämäntilanteessa voi järjestyä. Mutta olen ilahtunut, että Järvenpää houkuttaa myös muita ei enää ihan kaksikymppisiä sinkkuja. Viihdealalla työskentelevä ystäväni muutti kesällä Saunakallioon ja on viihtynyt todella hyvin. Junalla töihin ja ”metsän keskelle” palautumaan on hänen uusi mottonsa. Suurin osa elämästä on kuitenkin sitä arkea. Olen löytänyt oman arkeni rakennuspalikat ja ihmiset täältä 12 vuoden aikana pikkuhiljaa.

Lue myös: Mitä sinulle tulee mieleen Järvenpäästä?

Maailman paras ruokakauppa löytyy Järvenpäästä

Järvenpään nähtävyydet – päiväretkivinkit x5

Mistä 35 tunnin harrastusviikko kostuu – ja paljonko se maksaa Järvenpäässä?

kuvat Tiia Ahjotuli

Yksi syy, miksi Järvenpää aikoinaan houkutteli asuinpaikkana, oli harrastamisen helppous. En ajatellut alkuun niinkään omia harrastuksia, vaan mietin, että asuinpaikassa oli monipuolisia vaihtoehtoja lähellä lapsille. Olisin itse halunnut lapsena kokeilla taitoluistelua ja tanssia, mutta niitä ei lapsuuden kotikaupungissa ainakaan silloin vielä vain ollut. Tiesin myös omasta lapsuudesta, että harrastaminen voi viedä paljonkin sekä perheen resursseja ja aikaa. Minulla oli vanhemmaksi tultua olo, että haluan tarjota lapselle monipuolisesti mahdollisuuksia kokeilla eri lajeja, vaikka en tietenkään tiennyt sinä päivänä kun Järvenpäähän muutin, että lapsia minulle siunaantuisi yhteensä kolme.

Kaksi vanhinta lapsista on ainakin tässä kohtaa löytänyt lajinsa, nuorimmaisen harjoitusten tuntimäärä kasvoi vähän tänä vuonna, kun aikaisemmin hän on ehtinyt vain kerran viikossa omaan harrastukseen. Tällä hetkellä esikoinen harjoittelee viikossa 15 tuntia, keskimmäinen 9 ja nuorin 5. Jos ajatellaan, että me vanhemmat käydään keskimäärin kumpikin kolme tuntia viikossa omissa jumpissamme, niin kaudella 2020-2021 meidän perheelle tulee harrastustunteja 35 tuntia viikossa. En ollut koskaan aikaisemmin laskenut tätä ja kuulostaa äkkiseltään hurjalta.

Aika moni on kysellyt minulta vinkkejä, miten lasten harrastuspolku on täällä Jörvenpäässä valikoitunut ja mitä täältä löytyy. Tässä lajit ja seurat, joiden parissa meidän perhe on täällä ollut.

Taaperona

Tyttäreni oli tosiaan vasta puolivuotias, kun muutimme Järvenpäähän. Ensimmäisen lapsen kanssa jaksoi itsekin vielä koluta vauvauinnin ja äiti-lapsi -jumpan, joihin pääsisi suhteellisen helposti. Erityisesti taaperovaiheessa meidän perheen suosikki oli Spurtin jumpat. Spurtin tilat, joka muistuttaa väreineen ja välineineen enemmän hoplopia, ovat ainakin meidän lapsille tarjonneet monipuolisia tunteja kokeilla ja testata uusia taitoja. Meidän kaikki lapset ovat käyneet Spurtissa ikävuodet 1,5-3,5. Vaikka Spurtin hinta on vähän arvokkaampi kuin muissa taaperojumpissa, niin uskon, että pohja melkein mille tahansa lajille tulee temppujumpan kautta. Lapset katselevat vieläkin kaihoten rakennuksen perään, jossa Spurtti-jumppia ja Parkouria pidetään. Lasten kasvettua aikataulut eivät ole enää taipuneet lisäharrastuksille, mutta muistelemme tuota paikkaa lämmöllä kaikki.

Ensimmäiset harrastuskokeilut

Piti taas oikein laskea, enkä silti ole varma onko tässä kaikki. Meidän lapset ovat harrastaneet ja kokeilleet vähintään yhden kauden ajan Järvenpäässä viimeisen kymmenen vuoden aikana luistelua (Järvenpään taitoluistelijat), ratsastusta, tanssia (Keto), voimistelua (Järvenpään voimistelijat, Spurtti ja Elise), tenniskoulua (Järvenpään tennisseura), yleisurheilua (yleisurheiluseura Keski-Uusimaa), jääkiekkoa (Haukat), jalkapalloa (Jäps) ja esikoinen otti pianotunteja Keski-Uudenman musiikkiopiston kautta.

En ihan äkkiseltään keksi lajia, mitä täällä ei voisi harrastaa, sillä keskimmäinen on kinunnut painiin ja nyrkkeilyyn, joissa muutama kavereista on käynyt. Kuitenkin päälajit vievät tällä hetkellä niin paljon aikaa, että joka paikkaan ei voi revetä.

Lasten lajit nyt

Järvenpään voimistelijat sai viime kesänä valmiiksi valmennusryhmien käyttöön tarkoitetun voimisteluhallin, joka sijaistee Lepolassa. Meiltä Kinnarista noin viiden minuutin pyöräilymatkan päässä, joten oli sinällään onni, että hän valitsi lajikseen joukkuevoimistelun. Joukkuevoimistelua voi harrastaa Järvenpäässä SM-tasolla. Freyat-joukkueet ovat saavuttaneet myös SM-mitaleita ja kilpailleet useissa kansainvälisissä kilpailuissa.

Esikoinen debytoi Freyat Stars-joukkueen kanssa viime lauantaina joukkuevoimistelun SM-kilpailuissa.

Meidän pienin, 5-vuotias, on käynyt myös Järvenpään voimistelijoiden jumpissa sekä rytmisessä voimistelussa Elisessä. Myös rytmisessä voimistelussa järvenpääläiset ovat käsittääkseni menestyneet hyvin maailmalla asti. Nuorimman lajivalinta on vielä auki. Makselen hänelle nyt useampaa jumppaa, koska muun perheen aikataulut ovat hyvin liikkuvat, joten näin kuopuksin pääsee välillä omiin harjoituksiin. Tosin eri päivinä hieman eri jumppaan, mutta edes pääsee.

Kuopus kävi isoveljen mukana kesällä myös Keski-Uudenmaan yleisurheilun harjoituksissa. Voi olla, että yleisurheilusta tulee heidän hauska kesäharrastus, sillä kesän yleisurheilukoulussa pystyi käymään kaksi kertaa viikossa. Keskimmäisen päälajit ovat tällä hetkellä jääkiekko ja jalkapallo, joissa molemmissa on 2011-syntyneissä mukavan kokoiset ikäluokat ja pojilla hyvä meininki. Varsinkin Haukoissa on junioriseuroista aivan loistava meininki. Lisäpelivuoroja ja jäitä on tarjolla niitä halajaville, ja tämä helpottaa viikkosuunnittelua, kun jokaisessa harjoituksessa ei ole pakko olla, vaan mukana on joustoa.

Keskimmäinen harrastaa Haukoissa jääkiekkoa. (kuva Juha Lindvall)

Aikuisille?

Koko Järvenpäässä asumisen ajan työt ja lasten harrastukset ovat menneet nyt oman harrastamisen edelle, mutta kuntosalikortti minulla on ollut koko ajan. Salit olen valinnut aamutuntien mukaan, koska se on yksinkertaisesti realistinen aika päästä liikkumaan tässä elämäntilanteessa. Useimmiten olen käynyt vain juoksumatolla juoksemassa ja tehnyt salin puolella jotakin.

Nyt kun olen alkanut syksyn aikana miettiä elämäntapojani, olen huomannut, että olen ollut puutunut pelkkään omaan epämääräiseen harjoitteluun ja alkanut kaipaamaan kunnolla ohjattuja tunteja. Katsoin taas läpi Järvenpään salien tarjonnan ja vaihdoin sen perusteella reilu kuukausi sitten Kunto Salukselle. Olen ollut todella iloisesti yllättynyt, sillä aamutunteja on runsaasti ja kaikki ohjaajat ovat olleet todella hyviä ja osaavia. Olen itse ohjannut kymmenen vuotta aikoinani jumppia, joten turhaudun aika helposti huonoihin jumppiin.

Saluksella ohjaajilla on pitkä historia saman salin ohjaajina ja se näkyy myös kotoisassa ilmapiirissä. Tuntui myös kivalta huomata, että 70 tunnin viikottaista ryhmäliikuntatuntien määrä pysyi samana, vaikka koronarajoitukset ovat pienentäneet ryhmäkokoja. Aika hauska sattuma, että vasta nyt päädyin tänne, Järvenpäässä kolmekymmentä vuotta palvelleelle salille, joka on ehtinyt olla vuosien aikana useiden eri omistajien omistuksessa. Erityisen iloinen olen, että KuntoSaluksella pääsee stepaerobic-tunneille. Tuo ysäriklassikko on musta aivan liian aliarvostettu nykyään monien salien tuntitarjonnassa!

Kunto Saluksella oli Halloweenin aikaan 75 minuutin step aerobic -erikoispitkä tunti, jossa oli myös muuta hieman erikoisempaa rekvisiittaa.

Oma puolisoni innostui vuosi sitten crossfitistä, ja käy Järvenpäässä crossfit Kulmassa. Kävin itsekin testaamassa tunteja tuolla. Salilla oli tosi kiva yhteishenki ja ilmapiiri, mutta ihan minun juttu tuo crossfit ei ole. Järvenpäässä on useita crossfit- ja kuntosaleja, joten uskallan varovasti väittää, että valinnan varaa löytyy kyllä.

Paljonko harrastamiseen sitten uppoaa meidän perheellä kuussa rahaa? 

Tätä on vaikea laskea, sillä kisapuvut, varusteet, eväät ja kisamatkoille käyttörahat ovat oma lukunsa. Mutta normaalit, joka kuukausi veloitettavat lasten harrastusmaksut ovat keskimäärit kuukaudessa 550 euroa. Meidän aikuisten maksut ovat yhteensä 150 euron luokkaa.

Tein pikakyselyn muihin lapsiperheisiin pääkaupunkiseudulla, joissa harrastetaan samoja lajeja. Tällä otannalla voisin todeta, että harrastaminen Järvenpäässä on hieman halvempaa Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä, mutta puhutaan ennemmin kymppien kuin satasten eroista. Mutta itse arvostan, että se on tähän tuntimäärään nähden helppoa. Harrastuspaikat ovat Järvenpäässä suhteellisen lähellä ja lapsen saa jätettyä yleensä harrastuspaikan lähelle ilman ruuhkia tai lisäsäätöä. Nyt olen ehtinyt yhtenä iltana harkkavälissä jopa itsekin puolen tunnin jumpalle. Se on mulle tässä elämäntilanteessa arjen luksusta se!

Lue myös: 

Lapseni harrastavat koska en uskalla valita toisin

5xnähtävyydet Järvenpäässä